Laadukkaat ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toimiva pelastustoimi muodostavat hyvinvoinnin perustan. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti, helposti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Samalla henkilöstön työhyvinvoinnista on huolehdittava, jotta palvelut pysyvät korkeatasoisina ja eettisesti kestävinä.

Kaupungilla ja hyvinvointialueella on yhteinen vastuu asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä. Vastuun siirtelylle tai välttelylle ole sijaa! Palvelut kytkeytyvät toisiinsa ja sujuva yhteistyö on edellytys asukkaiden hyvinvoinnille. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy onnistuvat vain, kun toimijoiden välille on luotu selkeät yhteiset käytännöt, avoin tiedonkulku ja aito halu kantaa yhteisesti vastuuta asukkaiden parhaaksi. Kaupungin omistamat sote-kiinteistöt on pääsääntöisesti säilytettävä julkisessa omistuksessa.

RAHAT PALVELUIHIN – EI SOTE-BISNEKSELLE 

Julkiset varat on käytettävä hyvinvointialueen ja kaupungin omien palvelujen kehittämiseen sen sijaan, että verorahoja valuu sote-yritysten voittoihin. Voitontavoittelua vanhus- ja vammaispalveluissa on rajoitettava. Ihmisten hoivasta ei tingitä tuottojen vuoksi. Omaan palvelutuotantoon panostaminen turvaa laadun ja palveluiden jatkuvuuden pitkällä aikavälillä. Yleishyödyllisillä järjestöillä on merkittävä rooli matalan kynnyksen palveluiden ja vertaistuen tarjoajana ja ne täydentävät julkisia palveluita ja tavoittavat ryhmiä, joita viralliset palvelut eivät aina löydä.

LÄHIPALVELUT ARJEN TUKIPILARINA 

Terveysasemat, neuvolat ja sosiaalipalveluiden toimipisteet on pidettävä ihmisten lähellä, eikä niitä pidä sulkea tai yhdistää perusteettomasti. Palveluketjujen sujuvuus ja jatkuvuus vähentävät päällekkäistä byrokratiaa ja varmistavat, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun ilman turhia viiveitä. Lähipalvelujen ansiosta ennaltaehkäisevä työ onnistuu paremmin, ja jokainen pysyy palveluiden piirissä.

IHMISARVOISTA HOIVAA – ARVOKAS IKÄÄNTYMINEN JA TUKI OMAISHOITAJILLE

Vanhusten palveluissa on oltava riittävästi henkilöstöä, jotta kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa laitoshoidossa on mahdollisuus inhimilliseen hoivaan ja kohtaamiseen. Kenenkään ei pidä jonottaa hoivapaikkaa kohtuuttoman pitkään, jos kunto sitä vaatii. Omaishoitajat mahdollistavat läheistensä kotihoidon. Heidän palkkioidensa on oltava oikeudenmukaisia ja sijaishoitopalvelujen on oltava riittäviä ja helposti saatavilla.

PERHEET, LAPSET JA NUORET – TUKEA KASVUUN 

Lasten ja nuorten ongelmiin on puututtava ajoissa: jälkihuollon ikärajan nostaminen 25:een vuoteen tukee itsenäistymisvaihetta, ja nuorisotyöhön panostaminen ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksessa on oltava riittävästi kuraattoreita ja perhetyöntekijöitä, ja perhekoutsien palauttaminen vahvistaa vanhemmuuden tukea. Myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen matalan kynnyksenpalveluiden vahvistaminen on tärkeää nuorten hyvinvoinnin kannalta.

VAHVA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS VAMMAISILLE 

Vammaisten tarvitsemat palvelut tulee järjestää esteettömästi ja selkokielisesti. Riittävä henkilökohtainen apu ja toimivat kuljetuspalvelut ovat keskeisiä vammaisten arjessa. Vammaisilla on oltava mahdollisuus valita, miten ja kenen kanssa he asuvat, ja heidän tulee päästä mukaan itseään koskevaan päätöksentekoon.

’PELASTUSTOIMI – TURVAA KAIKISSA TILANTEISSA 

Pelastustoimen on saatava riittävät resurssit ja rahoitus, jotta apu tavoittaa kaikki sitä tarvitsevat nopeasti ja tehokkaasti. Henkilöstön koulutus, ajantasainen kalusto ja hyvä johtaminen ovat perusta, jonka varassa pelastustoimi toimii myös häiriötilanteissa ja suuronnettomuuksissa.

AMMATTILAISILLE KUNNON TYÖOLOT JA REILU PALKKAUS

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on päästävä keskittymään potilas- ja asiakastyöhön sen sijaan, että aika kuluu raskaisiin hallintotehtäviin. Byrokratian keventäminen, kilpailukykyinen palkkaus ja urakehitysmahdollisuuksien parantaminen takaavat riittävän henkilöstön sekä laadukkaat, inhimilliset palvelut.

ESTETÄÄN DIGISYRJÄYTYMINEN – KAIKKI MUKAAN 

Digipalvelut eivät saa olla ainoa tapa asioida, koska osa erityisesti ikääntyvästä väestöstä jää muuten ilman tarvitsemiaan palveluja. On tarjottava vaihtoehtoisia, kasvokkaisia asiointitapoja ja järjestettävä opastusta laitteiden ja verkkopalveluiden käytössä. Verkkosivujen selkeyden, monikielisyyden ja saavutettavuuden on oltava itsestäänselvyys.

SAAVUTETTAVA JA SELKEÄ VIESTINTÄ 

Monikielinen ja selkokielinen viestintä on avainasemassa, jotta tieto palveluista ja tukimuodoista saavuttaa kaikki asukkaat. Myös Kelan, järjestöjen ja kaupungin tarjoamista etuuksista ja palveluista on viestitään selkokielisesti eri kanavissa. Sujuva yhteistyö ja tiedonkulku eri viranomaisten välillä estävät asiakkaiden pompottelun palvelusta toiseen.

TAATAAN HYVINVOINTIALUEIDEN RAHOITUS – VEROTUSOIKEUS RATKAISEE

Hyvinvointialueiden rahoitus on turvattava riittävällä valtionosuuksilla, mutta pitkällä aikavälillä alueiden oma verotusoikeus on tarpeen. Vain riittävä taloudellinen itsenäisyys takaa, että hyvinvointialue voi kehittää ja ylläpitää palvelujaan asukaslähtöisesti ilman jatkuvaa valtion asettamaa säästöpakkoa. Kapinalinjaa on jatkettava hallituksen suuntaan, jotta palveluiden laatu ja saatavuus pysyvät kaikkien ulottuvilla.