Työntekijäpula ja rahapula. Nämä ongelmat riivaavat Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta samanaikaisesti. Budjettiesitys vuodelle 2024 on lähes sata miljoonaa euroa alijäämäinen. Rahat hyvinvointialueelle tulevat pääosin valtiolta, ja niistä Petteri Orpon oikeistohallitus haluaa hallituskauden aikana leikata vielä 1,4 miljardia lisää. Se pakottaisi hyvinvointialueen poliitikot rajuihin palveluiden heikennyksiin.
”Samaan aikaan kun meillä on työntekijäpula, pitäisi hakea säästöjä leikkaamalla henkilökunnan määrää entisestään. Se on päätöntä”, aluevaltuutettu ja kansanedustaja Jussi Saramo sanoo. Hän istuu Vantaan ja Keravan aluevaltuustossa, jossa päätetään, miten hyvinvointialue järjestää alueen sote-palvelut.
Vasemmiston aluevaltuustoryhmä ei hyväksy leikkauksia.
Jussi Saramo: tilanteen on annettu heikentyä liian kauan
Talousahdinko on kehittynyt kauan. Juha Sipilän oikeistohallituksen (2015–2019) aikana sotesta vastanneet kunnat olivat taloudellisesti jo historiansa heikoimmassa tilanteessa. Hallitus siirsi velkaantumista valtiolta kunnille, jotka ottivat 2019 velkaa jo yli 3 miljardia. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueelle, myös rahapula periytyi, Saramo muistuttaa. Alueet eivät voi ottaa velkaa kuntien tavoin.
”Nyt Petteri Orpon hallitus haluaa romuttaa hyvinvointivaltion peruspalvelut. Suomen sote-palvelut ovat kuitenkin selvästi Pohjoismaiden halvimmat ja hinnaltaan alle Euroopan keskitason, mutta oikeisto ei halua myöntää tosiasioita. Kyse on arvovalinnoista: oikeistolle sopii hyvin nykytilanne, jossa hoivasta ja hoidosta on tullut kannattava bisnes. Maksukykyisemmät voivat ostaa yksityiseltä ohituskaistan myös julkisiin erikoissairaanhoidon palveluihin”, Saramo sanoo.
Varakkaimmat käyttävät paljon yksityisen terveydenhuollon palveluita, mutta vähävaraisimmat saattavat jättää hoitoon hakeutumisen väliin, jos heillä ei ole varaa korkeisiin asiakasmaksuihin. Funda Demiri kertoo, että hyvinvointialueen talousarviossa esitetään silti asiakasmaksujen korotuksia.
”Jos asiakasmaksuja korotetaan, riskinä on, että pienituloisimmat eivät hakeudu hoitoon, terveysongelmat pahenevat eikä sairauksia ehkäistä ennalta, kuten järkevää ja inhimillistä olisi. Asiakasmaksut eivät myöskään juuri paikkaa budjettia”, Demiri sanoo.
Jos halutaan tehostaa, Demiri korostaa, että Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä hyvinvointialueen välistä yhteistyötä kannattaa parantaa. Näin eri tahojen tarjoamat palvelut ovat helposti saatavilla.
Hyvinvointialueen kroonisen rahapulan voi kuitenkin paikata vain valtion rahoitus. Sen vuoksi Petteri Orpon hallituksen leikkaukset tulevat toteutuessaan huonontamaan ihmisten hyvinvointia.
Lääkärien työolot kuntoon
Vuokralääkäreiden palkat ovat kohonneet pilviin – niihin voi kulua jopa moninkertaisesti rahaa verrattuna oman terveyskeskuslääkärin palkaan. Hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö on ollut julkisuudessa sitä mieltä, että vuokralääkärien käyttö pitäisi kieltää kokonaan.
”Ennen kaikkea palvelujen järjestämiseen on tehtävä muutoksia”, vaatii Vasemmiston aluevaltuutettu Minttu Sillanpää.” On esimerkiksi huolehdittava siitä, että hyvinvointialue on houkutteleva työnantaja, jotta alueen omissa, julkisissa terveyskeskuksissa viihdytään töissä.
”Olisi järkevää, että lääkäreiden ei tarvitse tehdä hallinnollista työtä, joka kuuluisi sihteerille tai muulle ammattilaiselle. Palkankorotuksillakaan lääkäreitä ei saada, jos työolot ovat huonot”, Sillanpää sanoo. Hän muistuttaa, että Korson terveysasema onnistui tänä vuonna palkkaamaan poikkeuksellisen hyvin uusia lääkäreitä töihin, koska työoloja parannettiin.