Keskustelu kuntataloudesta pyörii liian usein leikkausten ympärillä. On totta, että Vantaan velkakuorma kasvaa ja investoinnit ovat lähivuosina poikkeuksellisen suuria, mutta pelkkä kulujen karsiminen ei ole kestävä eikä oikeudenmukainen ratkaisu. Meidän on uskallettava puhua myös investoinneista, jotka vahvistavat paikallista elinvoimaa ja luovat työtä.
Vantaalla työttömyys on edelleen Uudenmaan synkintä – toukokuussa 2025 työttömyysaste oli 13,5 prosenttia, kun koko maan keskiarvo oli 11,3 prosenttia. Erityisesti nuorten ja vieraskielisten työttömyys on kasvanut, ja pitkäaikaistyöttömyys on noussut yli 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Tämä ei ole vain tilastollinen ongelma – se on inhimillinen kriisi, johon on vastattava kunnallisella tasolla.
Kunta ilman työllistävää politiikkaa on kuin talo, jossa korjataan kattoa mutta unohdetaan perustukset. Vantaa voi olla edelläkävijä – ei vain rakentamalla siltoja ja kouluja, vaan rakentamalla elämän mahdollisuuksia.
Yksi konkreettinen keino olisi ottaa käyttöön työllistämisehto kaikissa yli 100 000 euron julkisissa hankinnoissa. Vantaalla tehdään vuosittain lukuisia suuria hankintoja – esimerkiksi Kuusijärven savusaunojen rakentaminen maksoi 3,3 miljoonaa euroa, ja pelkästään yhden kiukaan hinta oli 100 000 euroa. Tällaisissa hankinnoissa voitaisiin edellyttää, että urakoitsijat työllistävät esimerkiksi nuoria tai pitkäaikaistyöttömiä osana sopimusta.
Vantaan kaupungin tulisi ottaa käyttöön työllistämisehdot julkisissa hankinnoissa. Kyse ei ole pelkästään hallinnollisesta muutoksesta, vaan mahdollisuudesta rakentaa yhteisöä, jossa jokaisella on paikka ja tarkoitus. Helsingissä vastaava malli johti siihen, että yli 300 henkilöä työllistyi hankintojen kautta vuonna 2022 – tämä ei ole sattumaa, vaan osoitus siitä, että julkinen valta voi vaikuttaa suoraan ihmisten elämään.
Kritiikkiä on esitetty siitä, että työllistämisehdot nostaisivat hankintojen kustannuksia. On totta, että alkuvaiheessa tämä voi näkyä budjetissa, mutta pitkällä aikavälillä vaikutus on päinvastainen. Kun ihmiset työllistyvät, toimeentulotuen tarve vähenee, verotulot kasvavat ja osallisuus vahvistuu. Ruotsin Malmössä vastaava malli tuotti 1,7-kertaisen tuoton investoinnille viidessä vuodessa – Vantaalla ei ole varaa jättää tätä mahdollisuutta käyttämättä.
Työllistämisehdot eivät ole pelkkä tekninen lisäys sopimuksiin. Ne ovat viesti siitä, että Vantaa uskoo ihmisiin. Kun nuori saa ensimmäisen työpaikkansa kaupungin hankinnan kautta, hän saa muutakin kuin palkan – hän saa toivon. Ja kun pitkäaikaistyötön palaa työelämään, hän ei ole enää tilasto, vaan osa yhteisöä.
Lisäksi Vantaalla voitaisiin pilotoida työllisyyshankkeita, jotka yhdistävät koulutuksen, työharjoittelun ja yritysyhteistyön. Saksassa Social-Bee-hanke on onnistunut integroimaan maahanmuuttajia työelämään tarjoamalla yrityksille rekrytointipalvelua sosiaalisin ehdoin. Vantaa voisi kehittää vastaavan mallin, joka tukisi erityisesti muunkielisten ja vaikeasti työllistyvien asemaa. Tällä hetkellä Vantaan muunkielisten työttömyysaste on lähinnä poliitikkojen lyömäase, jolla luodaan hysteriaa, eikä ratkaisunhakuisuuteen näytä olevan aitoa tahtoa.
Yritystukien osalta olisi syytä siirtyä määrällisestä tuesta laadulliseen ohjaukseen. Tukien ehtona voisi olla esimerkiksi hiilineutraali kehitys, paikallinen työllistäminen tai sosiaalisen vastuun kantaminen. Näin tuet eivät valuisi suuryritysten osinkopotteihin, vaan tukisivat aidosti Vantaan elinvoimaa.
Vasemmistolaisena kuntapoliitikkona uskon, että kunta voi olla aktiivinen toimija, joka ei vain sopeudu vaan myös rakentaa. Meidän ei pidä pelätä investoida ihmisiin – sillä juuri ihmiset tekevät tämän kaupungin.
Gashaw Bibani
Kunta- ja aluevaltuutettu (vas.)
elinvoima- ja työllisyysjaoston jäsen
Kirjoitus on alunperin julkaistu Vantaan Sanomissa 16.9.2025
Kuva: Kai Kylmälahti