An­te­ro Ee­ro­la kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa 17.11.2025: 0,1 %-yk­si­kön ve­ron­ko­ro­tus pe­las­tai­si Van­taan pal­ve­lut leik­kauk­sil­ta

Vasemmistoliiton Antero Eerola esitti kaupunginvaltuustossa pitämässään puheessa tiukkasanaisen arvion Vantaan taloustilanteen syistä. Kaupungin ongelmat eivät johdu Vantaan tuhlailusta tai ylisuurista palveluista, vaan Suomen synkentyneestä talouskuvasta, etenkin oikeistohallituksen epäonnistuneesta työllisyyspolitiikasta.

Arvoisa puheenjohtaja, rakkaat vantaalaiset, kollegat valtuutetut, kunnioitetut median edustajat ja viranhaltijat,

Helppoa ei ole ollut. Mutta ei sitä ole tilattukaan.

Vantaan on Suomen nopeimmin kasvavia kaupunkeja, joka vaikeuksista huolimatta kulkee eteenpäin. Silti me olemme osa Suomea, joka on osa Eurooppaa, joka on osa maailmaa. Jos maailmalla, Euroopassa tai Suomessa menee huonosti, me tunnemme sen myös Vantaalla. Vaikka me tekisimme täällä asiat oikein, joudumme silti maksamaan muiden virheistä.

Vantaan taloudelliset ongelmat eivät johdu siitä, että eläisimme yli varojemme, että julkiset palvelumme olisivat liian hyviä tai että investoisimme liikaa ja vääriin asioihin. Ne eivät johdu edes ratikkainvestoinnista.

Verotulojen lasku ja sopeuttamistarve johtuvat siitä, että talouden kuva Suomessa johtuu yhä vain synkemmäksi. Maan oikeistohallitus lupasi – ja nimenomaan kokoomuksen Petteri Orpon suulla lupasi ennen vaaleja – satatuhatta uutta työpaikkaa. Tulikin lähes 80 000 uutta työtöntä.

Massatyöttömyys koettelee erityisesti Suomen suuria kaupunkeja, joissa ollaan jo noin 14 prosentin työttömyyslukemissa. Tilannetta varsinkin meillä kärjistää se, että rakentaminen on lähes kokonaan jäissä. Myöskään kaupungille elintärkeän lentokentän matkustajamäärät eivät ole palautuneet korona-aikaa edeltäviin lukuihin.

Meillä on nyt jo noin 19 000 työtöntä samalla, kun niin sanottu laaja työttömyys lähestyy jo 30 000 henkeä. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja on vain muutamia satoja.

Tämä on ajanut kaupungin talouden ahdinkoon, josta kaupunginjohtaja Pekka Timonen yrittää ulospääsyä 17,8 miljoonan euron sopeutustoimilla jo ensi vuonna.

Vasemmistoliitto katsoo, että jopa noin 13,2 miljoonaa koostuu toimista, jotka eivät suoraan kohdistu palveluihin. Loppusumma tuottaisi vaurioita nimenomaan koulutukseen, kasvatukseen, kulttuurin, kirjastoihin ja kaupunkisuunnitteluun.

Olemmekin valmiita sopeuttamaan kaupungin taloutta noin 4,6 miljoonaa euroa pienemmällä summalla kuin kaupunginjohtaja esittää. Kompromissina hiukan pienempikin summa riittäisi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät vantaalaiset,

Vasemmistoliitto esittää puolueista kaikkein vastuullisinta talousvaihtoehtoa. Vähintään kerran valtuustokaudessa on hyvä käydä huolella läpi kaupungin tulot, menot ja rakenteet. Nurkat pitää siivota, pölyt pyyhkiä ja tyhjät pullot viedä kauppaan. Jos näin syntyy kustannussäästöjä, me olemme vain sen puolesta.

Sen ei kuitenkaan tarvitse johtaa julkisten palveluiden leikkaamiseen, heikentämiseen ja huonontamiseen. Kaikkein kivuttomin ratkaisu nykyisen tilanteen yli olisi väliaikaisesti, esimerkiksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi tarkistaa kuntaverotusta. Se vaatisi vain 0,1 prosenttiyksikön korotusta veroprosenttiin – ei yhtä, ei puolikasta, ei edes viidenneksen korotusta, vaan yhtä kymmenestä.

Kaupungin laskelmien mukaan se lisäisi verotuloja noin 6,7 miljoonalla eurolla. Keskituloisen, työssäkäyvän vantaalaisen kohdalla tämä tarkoittaisi 3 – 4 euroa kuukaudessa. Näin vältettäisiin kaikki vahingolliset leikkaukset.

Tämän jälkeen Vantaan kuntavero olisi korkeampi kuin Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa – kuten se on ollut jo vuosia – mutta edelleen tuntuvasti alempi kuin yhdessäkään toisessa Uudenmaan kunnassa.

Jos ihmiset muuttavat vain alhaisen kuntaveron perässä, miksi Vantaalle ei suuntaudu kansainvaellusta Keravalta, Vihdistä ja Nurmijärveltä?

Arvoisat kollegat valtuutetut,

Ennen kuin edes ehditte sanoa, totean, että kyllä. Vantaan valtuustosopimukseen on kirjattu, että ”verotus säilyy nykytasolla”. Samalla sopimuksessa kuitenkin sanotaan, että ”taloustavoitteita voidaan arvioida uudelleen, jos taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia”. Lisäksi luvataan esimerkiksi, että ”taloustoimissa suojellaan kasvatusta ja oppimista”.

Taloudessa toimintaympäristössä on tapahtunut selviä muutoksia. Pitää olla sokea, jos ei ole havainnut niitä. Lisäksi oppimisen suoja häviää nyt tehtävillä leikkauksilla.

Sitä vastoin ei ole oikein, että vantaalaisten palveluita kurjistetaan maan hallituksen täydellisen epäonnistuneen politiikan ja massatyöttömyyden takia.

Siksi Vasemmistoliitto esittää, että leikkauslistasta perutaan kasvatuksen ja oppimisen toimialan kohdalla varhaiskasvatuksen täyttöasteen nostaminen sekä avoimen toiminnan supistaminen. Tämä tarkoittaisi yhteensä 880 000 euroa.

Lisäksi haluamme suojella kulttuuria ja kaupunkilaisten liikuntamahdollisuuksia. Se tarkoittaisi peruutuksia seuraavissa asiakohdissa:

– liikuntasalien käyttömaksujen korottaminen
– uimahallien ja kuntosalien maksujen korottaminen
– Sporttikortin muuttaminen maksulliseksi
– kirjastojen aineistomäärärahan leikkaaminen sekä
– Tanssin päivän juhlan lakkauttaminen

Tämä tarkoittaisi yhteensä 335 000 euroa. Yhteensä muutokset olisivat siis 1,2 miljoonaa euroa.

Määrärahalisäykset saataisiin katettua helposti ja tuottamatta vaurioita kaupungin tai kaupunkilaisten talouteen 0,1 prosenttiyksikön veronkorotuksella. Lopulla korotuksen tuottamalla verotuotolla katettaisiin alijäämää.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vasemmistoliitto toivottaa kaikki poliittiset ryhmät tervetulleiksi mukaan vastuulliseen talousvaihtoehtoon, jossa ei tarvitse tehdä leikkauksia yhteisiin palveluihin – vaan jossa kaikki kaupunkilaiset kannetaan solidaarisesti ja yhdessä vaikeiden aikojen yli.