Aloit­teet alue­val­tuus­tos­sa

Gashaw Bibanin (vas.) valtuustoaloite:

Lastensuojelun perhetyön laajentaminen ja perheenyhdistämisen resurssien lisääminen

Tausta: Vantaa-Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun tarve on kasvanut monista uudistustoimenpiteistä huolimatta. 2024 marraskuussa oli 716 lasta tai nuorta huostaanotettuina, mutta vain harva heistä pääsee takaisin kotiin asumaan. Tutkimukset osoittavat, että vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat pääosin syynä lasten huostaanottoihin. Huostaanoton aikana vanhemmille tarjottava tuki ei ole ollut riittävää.

Ehdotus: Perheen jälleenyhdistämisen prosessia tulee kehittää siten, että jo sijoitetun lapsen vanhemmuuden tukeen suunnataan resursseja nykyisestä 6 kuukauden periodista 1 vuoden periodiin. Resurssien lisäämisellä voimme varmistaa, että vanhemmat saavat tarvittavaa tukea ja apua, mikä mahdollistaa lasten palaamisen kotiin.

Evästeitä päätöksenteon tueksi:

  • Koulutus ja työllisyys: Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa merkittävästi mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Työpaikkojen luominen ja mahdollisuuksien lisääminen voivat vähentää näitä haasteita.

  • Kotoutuminen: Suomen kielen ja palvelujärjestelmän tuntemus ovat tärkeitä uusien perheiden vastaanottamisessa ja tukemisessa.

  • Vanhemmuuden tukeminen: Vanhempien kasvatusroolin ja vastuun korostaminen on tärkeää lasten hyvinvoinnin kannalta.

  • Yhteisöllisyys: Uuden ajan yhteisöllisyyden tukeminen voi tarjota perheille tarvittavaa tukea ja verkostoja.

  • Palveluiden saavutettavuus: Erityisesti nuoret hakeutuvat palveluiden piiriin liian myöhään. Varhainen tuki on tärkeää. Nuoria ohjattava avun piiriin riittävän ajoissa. 

  • Perheiden hyvinvointi: Harrastusten tukeminen, kaupunkiympäristön kehittäminen, valaistus, turvallisuus ja viihtyvyys ovat keskeisiä perheiden hyvinvoinnin kannalta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että lastensuojelun perhetyötä laajennetaan erityisesti perheiden yhdistämiseksi ja hyvinvointialueemme laatii pikaisesti systeemisiä muutoksia tukemaan siirtymää. 

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän aloite:

Voitontavoittelusta luovuttava lastensuojelussa ja sijaishuollossa

Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty niin, että lastensuojelussa, erityisesti sijaishuollolla on mahdollista harjoittaa voittoa tuottavaa liiketoimintaa. Laskun kuittaavat pääasiassa hyvinvointialueet eli veronmaksajat. Nämä resurssit olisivat paremmassa käytössä sijaishuollon vahvistamisessa, perhetyössä ja muissa ennaltaehkäisevissä palveluissa.

Lasten sijaishuolto maksaa yhteiskunnalle noin miljardi euroa vuodessa. Samalla alan liiketoiminta keskittyy jatkuvasti, kun suuret sote-yhtiöt ostavat pois markkinoilta pieniä yrityksiä.

Tämä on ongelmallista paitsi taloudellisessa, myös eettisessä mielessä. Pahimmillaan liiketaloudelliset näkökohdat voivat luoda perusteen sijaishuoltosopimusten purkamiselle. Näin syntyy ristiriita yrityksen voitontavoittelun ja lapsen edun välille.

Lastensuojelun keskusliiton tekemän selvityksen mukaan lastensuojelun keskeisten tunnuslukujen kehitys on viime vuosina huolestuttava. Kiireellisten sijoitusten ja tahdonvastaisten huostaanottojen määrät ovat jatkuvassa kasvussa, samoin lastensuojelun kustannukset.

Pääasiassa ongelmaan pitää puuttua lainsäädännöllä. Hyvinvointialueella on kuitenkin paljon vapauksia ja keinoja valita palveluidensa tuotantotapoja. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on syytä mahdollisimman pitkälle luopua yksityisten, voittoa tavoittelevien yritysten käytössä sijaishuollon palveluissa. Perheet ja järjestöt eivät kuulu tähän kategoriaan. 


Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:

– Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laatii aikataulun ja ohjelman, jolla se asteittain luopuu yksityisten, voittoa tavoittelevien yritysten käytöstä lastensuojelun sijaishuollossa ja rakentaa samalla omia sijaishuollon palveluita, myös esimerkiksi yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän aloite:

Suun terveydenhuolto lähipalveluksi

Esitämme, että VAKE siirtyy suun terveydenhuollossa aluekohtaiseen ajanvaraukseen, jotta loppuu ristiin rastiin pallottelu, jossa keravalaiset saavat aikoja Vantaan hammashoitoloihin ja vantaalaiset Keravalle. Nykyisessä tilanteessa aluevaltuutettujen saaman palautteen mukaan on enemmän sääntö, kuin poikkeus, että hammaslääkäriaikaa ei saa omaan lähimpään hammashoitolaan.  Akuutissa kiireellisen hoidon tilanteessa varmasti moni mielellään ottaa ajan sinne minne sen nopeimmin saa, mutta pääsäännön tulee olla, että suun terveydenhuolto tapahtuu lähipalveluna.

Elina Nykyrin (vas.) valtuustoaloite:

Kehitetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä puututaan ja ehkäistään digisyrjäytymistä

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laatii alueellemme digisyrjäytymisen vähentämiseen ja ehkäisemiseen tähtäävän toimenpideohjelman. Tämän lisäksi esitämme, että hyvinvointialueelle palkataan esteettömyys- ja saavutettavuuskoordinaattori sekä perustetaan esteettömyys- ja saavutettavuustyöryhmä.  

Hyvinvointialueen viestinnän pitäisi olla saavutettavaa, selkeää sekä monikanavaista ja -kielistä. Hyvinvointialueen palveluista on silti asukkaan vaikeaa, joskus jopa mahdotonta, saada tietoa kasvokkain tai puhelimitse. Lisäksi asukkaalla saattaa olla vaikeuksia käyttää hyvinvointialueen sähköisiä palveluita. Useissa arjen toiminnoissa on välttämätöntä käyttää digitaalisia palveluita ja laitteita.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialuekin pyrkii lisäämään digitaalisia asiointikanavia ja digitaalisia palveluita. Digitaalisista palveluista haetaan ratkaisua muun muassa henkilöstöpulaan. 

Digipalveluiden käyttö vaatii käyttäjiltään laitteiden omistamista ja osaamiskykyä. Lisäksi digipalveluiden käyttäminen vaatii käyttäjältään toimintakykyä ja kielitaitoa, joiden puuttuminen aiheuttaa digitaalista syrjäytymistä.  Silloin ei e yhdenvertaisuus yhteiskunnassamme toteudu. 

Suurin digitaalista syrjintää yhteiskunnassamme kokeva väestöryhmä ovat ikäihmiset, jotka eivät enää välttämättä selviä arjen asioinneista, koska niissä tarvitaan digitaalisia laitteita. Digitaalista syrjintää voivat kokea myös nuoremmat ihmiset. Heillä esimerkiksi vammaisuus, kielitaidottomuus tai yksinkertaisesti oikean palvelun löytäminen voivat aiheuttaa esteitä digitaalisten palveluiden käytössä. Suomessa arvioidaan olevan yli miljoona digisyrjäytynyttä ihmistä. He ovat ihmisiä, jotka eivät pysty digitaalisia laitteita käyttämään.  

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat velvoitettuja opastamaan omien digipalveluidensa käytössä, mutta niillä ei ole velvollisuutta antaa muuta tukea. Jos haluamme käyttöömme digitalisaation hyödyt niin meidän oltava valmiita käsittelemään myös sen haittoja. 

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella laaditaan toimenpideohjelma digitaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Suunnitelman tulee sisältää toimenpide-ehdotuksia digitaalisen syrjäytymiseen puuttumiseksi ja digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpideohjelman sen toimeenpanolle tulee nimetä vastuutaho ja tavoite aikataulu. Hyvinvointialueen tulee laatia ohjelma yhdessä Vantaan ja Keravan kaupunkien, järjestöjen, vammais- ja vanhusneuvostojen, monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunnan ja nuorisovaltuuston kanssa. Myös hyvinvointialueen järjestöyhteistyön neuvottelukunta pitää ottaa mukaan ohjelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.  

Esteettömyys ja saavutettavuus on asukkaiden oikeuksia.  Hyvinvointialueen toiminnan tulee olla esteetöntä ja saavutettavuus. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat kaikille hyödyksi, eivätkä kenellekään haitaksi. Erityisesti esteettömyys ja saavutettavuus hyödyttävät ikäihmisiä, vammaisia ihmisiä, lapsiperheitä sekä niitä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.  

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue perustaa esteettömyys- ja saavutettavuuskoordinaattorin toimen. Tämän koordinaattorin tehtävänä on yhdessä alueen järjestöjen, kokemusasiantuntijoiden sekä vammais- ja vanhusneuvostojen kanssa kehittää hyvinvointialueen toiminnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Koordinaattori voisi myös vetää hyvinvointialueelle perustettavaa esteettömyys- ja saavutettavuustyöryhmää. Me allekirjoittaneet esitämme siis myös esteettömyys- ja saavutettavuustyöryhmän perustamista hyvinvointialueelle.  2. Elina Nykyri Vantaan ja Keravan hy­vin­voin­tia­lueelle tulee laatia neurokirjon toimenpideohjelma:

Me allekirjoittaneet esitämme, että hyvinvointialueemme laatii hyvinvointialueelle neurokirjon toimenpideohjelman. Tämän ohjelman tavoitteena on edistää hyvinvointialueemme toiminnan neuroesteettömyyttä ja saavutettavuutta. Tämän lisäksi ohjelmalla hyvinvointialue pyrkii kehittämään neuropsykiatristen ja autismikirjon häiriöiden (eli neurokirjon häiriöiden) diagnosointia ja hoitoa. Neurokirjon diagnooseja ovat esimerkiksi ADHD, ADD, autismikirjo, kehityksellinen kielihäiriö ja Tourette. 

On kehitettävä hyvinvointialueemme toimintaa sellaiseksi, neurokirjon henkilökin pystyy alueemme palveluita nykyistä sujuvammin käyttämään. Tuleekin kehittää hyvinvointialueen toiminnan saavutettavuutta ja neuroesteettömyyttä. Hyvinvointialueen viestinnän pitää olla saavutettavaa, selkeää ja monikanavaista ja -kielistä.  

Autismikirjo ja neuropsykiatriset häiriöt koskettavat suurta joukkoa ihmisiä. Autismiliiton mukaan 10–15 prosentilla väestöstä on jokin neurokirjon diagnoosi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asui siten 31.12.2024 vähintään 28 988 henkilöä, joilla on jokin neurokirjon diagnoosi.  Vantaan ja Keravan väkiluku oli vuoden 2024 lopussa 289 880. Neurokirjon häiriöitä diagnosoidaan yhä enemmän. On opittu tunnistamaan neuropsykiatristen häiriöiden ja autismikirjon oireet paremmin. Paitsi neurokirjon henkilöiden arkeen vaikuttavat neurokirjon diagnoosit myös neurokirjon henkilöiden läheisten arkeen.  

Huonosti hoidettu tai diagnosoimaton neurokirjon diagnoosi oireilee muun muassa keskittymisen puutteena, ahdistuksena, masennuksena ja jopa itsetuhoisuutena. Pitkittyneessä tilanteessa voidaan joutua turvautumaan esimerkiksi lastensuojeluun. Se on kallista. Lapsen tai nuoren sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa merkittävästi enemmän kuin perheapu ja säännöllinen valmennus tai terapia. 

Yleisintä lienee kuitenkin, että neurokirjon diagnoosien hoidossa esiintyvien ongelmien tai diagnoosin puuttumisen takia neurokirjon diagnoosin omaavan henkilön opinnot tai työelämä häiriintyvät.  Jotta hoidon alkuun päästään nopeasti ja tehokkaasti tulee diagnoosivaihetta nopeuttaa. Tällä hetkellä diagnostisiin tutkimuksiin on jopa kahden vuoden jono. Hyvinvointialueen on purettava jonot diagnostisiin tutkimuksiin ja terapioihin. 

Hyvinvointialueen on varmistettava työntekijäresurssien riittävyys neurokirjon diagnoosin omaavien henkilöiden palveluissa. Terapian tarjoaminen on nykyiseltään hyvinvointialueellamme paljolti yksityisten palveluntarjoajien käsissä ja siksi yhtenäistä jonotusjärjestelmää ei ole. Onkin palkattava hyvinvointialueelle omia terapeutteja ja siten vahvistettava omaa palvelutuotantoa. 

Ville Karisen (vas.) valtuustoaloite:

Lasten viikonloppu- ja iltapäivystys Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Me allekirjoittaneet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuuston jäsenet esitämme, että alueelle perustetaan lasten viikonloppu- ja iltapäivystystoiminta, joka on helposti saavutettavissa alueen asukkaille.

Tällä hetkellä Peijaksen päivystyksessä hoidetaan vain yli 16-vuotiaita, ja lasten viikonloppu- ja iltapäivystystä tarvitsevat potilaat ohjataan Espooseen Jorvin sairaalaan tai Helsingin Lastensairaalaan. Vantaalta ja Keravalta matkustaminen näihin päivystyspisteisiin on monille perheille kohtuuttoman hankalaa ja aikaa vievää.

Erityisesti autottomille vantaalaisille ja keravalaisille perheille nykytilanne aiheuttaa merkittävää rasitusta. Sairaan lapsen kanssa matkustaminen on erityisen vaivalloista, ja pitkittynyt matka päivystykseen aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä niin lapselle kuin huoltajillekin. On tärkeää, että päivystyksen sijainti valitaan niin, että se on helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä, esimerkiksi pääradan varrella.

Lasten viikonloppu- ja iltapäivystystoiminnan aloittaminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella parantaisi merkittävästi lapsiperheiden hyvinvointia, arjen sujuvuutta ja yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaiseen hoitoon. Erityisesti vantaalaisten ja keravalaisten näkökulmasta matkojen lyheneminen sekä hyvä saavutettavuus tarkoittaisivat nopeampaa hoitoa ja vähemmän huolta lapsen terveydentilan mahdollisesta huononemisesta.

Näillä perusteilla me allekirjoittaneet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

  1. Selvittää lasten päivystystoiminnan käynnistämisen edellytykset ja mahdolliset sijainnit Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
  2. Asettaa tavoitteekseen lasten viikonloppu- ja iltapäivystystoiminnan käynnistämisen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 18 aluevaltuutettua.

Elina Nykyrin (vas.) ja Hanna Holmberg-Soton valtuustoaloite:

Vammaisten lasten ja nuorten oikeudet ja asema on turvattava hyvinvointialueella

”Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimialat rakennettiin ainakin osittain elämänkaarimallin mukaisesti. Elämänkaarimallin vahvuutena on organisaatio, joka kykenee tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti eri ikävaiheissa olevien ihmisten tarpeita sekä ikävaiheeseen liittyviä hyvinvoinnin ja terveyden haasteita.

Vammaisten ihmisten palvelujen sijoittuminen organisaatiossa yhtenä suurena kokonaisuutena on aina ollut haastavaa, koska palvelualueen asiakkaina on kaiken ikäisiä ihmisiä. Hyvinvointialueellamme vammaispalvelut ovat samalla toimialalla aikuissosiaalityön kanssa.

Yksi asiakasryhmä, joka on jäänyt vailla riittävää huomiota uuden organisaation rakentamisen yhteydessä, on vammaiset lapset ja nuoret. Kyseessä on melko pieni asiakasryhmä, joka helposti unohtuu muutoin täysin aikuisiin kohdistuvalla aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialalla.

Vammaiset lapset ja nuoret perheineen tarvitsevat erityisen paljon huomiota, tukea ja palveluja. Samalla tiedetään myös, että vammaiset lapset ja nuoret ovat jopa kaikista haavoittuvammassa asemassa oleva asiakasryhmä. Heidän oikeuksiensa toteutumiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota hyvinvointialueella.

Tiedämme, että vammaiset lapset ja nuoret tarvitsevat muita lapsia ja nuoria useammin sosiaalihuollon tukitoimia. Haasteena on, ettei vammainen lapsi ja hänen perheensä ei saa aina tarpeeksi tukea vammaispalveluista. Silloin vammaisen lapsen tai nuoren vanhemmat uupuvat. Erityisesti tämä koskee omaishoitajia. Vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymistä tulee tukea nykyistä enemmän, esim. henkilökohtaisen avun avulla.

Me valtuutetut esitämme, että:

  • hyvinvointialue selvittää vammaisten lasten ja nuorten asemaa nykyisessä organisaatiossa,
  • aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden sekä lasten, nuorten ja perheiden toimialojen välistä yhteistyötä tiivistetään.
  • että aluevaltuustolle ja aluehallitukselle raportoidaan jatkossa säännöllisesti vammaisten lasten ja nuorten tilanteesta samoilla mittareilla kuin yleensä lastensuojelun asiakkaita seurataan, esim. asiakasmäärä yhtä sosiaalityöntekijää kohti, sosiaalityöntekijän ja lapsen henkilökohtaisten tapaamisten määrä sekä asiakassuunnitelmien ja päätösten voimassaolon pituus,
  • hyvinvointialueella kiinnitetään huomioita vammaisten lasten ja nuorten vanhempien jaksamiseen ja selvitetään tätä säännöllisesti. Varmistetaan, että vammaisten lasten ja nuorten omaishoitajat saavat oikeasti pitää lakisääteiset vapaapäivänsä.
  • hyvinvointialue tiivistää yhteistyötä vantaalaisten koulujen ja päiväkotien kanssa. Tavoitteena on oltava vammaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin paraneminen.”

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 27 aluevaltuutettua.

Pia Lohikosken (vas.) valtuustoaloite:

Asunnottomien ensisuoja säilytettävä Keravalla


Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei saa keskittää kaikkia asunnottomien palveluita Vantaalle.

Asunnottomien ensisuoja on säilytettävä Keravalla.

Hätämajoitus on eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen mukaan perustuslain ja ihmisoikeussopimusten kovinta ydintä. Asunnottomat ovat suomalaisen yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleva ihmisryhmä.


Katu ei ole turvallinen koti. Ensisuoja vähentää asunnottomien kuolleisuutta, päihteiden käyttöä ja tuo asunnottomat avun piiriin.

Asunnottomien ensisuojaan on oltava riittävän yksinkertaista hakeutua myös ilman, että on varaa junalippuun tai voimavaroja lähteä palvelun perässä vieraaseen kaupunkiin. Erityisesti talvella avun on löydyttävä läheltä, jotta turvataan ihmisarvoisen elämän vähimmäisedellytykset.

Ensisuojan toiminnassa olon aikana (2018–2025) Keravalla on saatu suurimmalta osin ihmiset pois asumasta laittomasti hökkeleistä, roskakatoksista, rappukäytävistä sekä julkisilta paikoilta.

Ajoissa saatu apu vähentää erikoissairaanhoitoon joutumista ja ohjaa asunnottomia asunto ensin -periaatteen mukaisten palveluiden äärelle sekä näin kohti asunnottomuuden poistamisen tavoitetta. Tämä ei toteudu ilman palveluita, jotka ovat asunnottomille käytännössä saavutettavissa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että VAKE turvaa asunnottomien ensisuojan toiminnan jatkumisen Keravalla.

Pia Lohikoski
ja muut allekirjoittaneet aluevaltuutetut

Valtuustoaloitteen allekirjoitti lukuisa joukko aluevaltuutettuja.

Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite:

Vuokratyövoimayritysten käyttö lopetettava hyvinvointialueella

Suomessa hyvinvointialueet kyntävät syvissä talousvaikeuksissa. Niiden alijäämät ovat niin syviä, että kaikella todennäköisyydellä enemmistö alueista ei pysty kattamaan alijäämiä lain edellyttämään vuoden 2026 loppuun mennessä. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ilmoittanut tämän julkisuuteen.

Päättäessään vuoden 2025 talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2025–2027 hyväksymisestä aluevaltuusto vahvistanee, että realistinen aikataulu vajeen umpeen kuromiseen on aikaisintaan vasta vuonna 2028.

Tulojen ja menojen epäsuhdan taustatekijöitä ovat paitsi poliittiset syyt, alan palkkojen harmonisointi ja kiihtynyt inflaatio, merkittävältä osiltaan myös se, että yksityiset palveluntuottajat ovat nostaneet hintojaan. Suuri kustannuserä on etenkin vuokratyövoiman käyttö.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n selvityksen (https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2023/hyvinvointialueiden-vuokratyovoiman-ja-ostopalvelujen-kustannukset) mukaan hyvinvointialueiden rahoja upposi keikka- ja vuokralääkäribisnekseen viime vuonna peräti 625 miljoonaa euroa. Summa on valtava suhteessa kaikkien hyvinvointialueiden alijäämiin, jotka arvioidaan tänä vuonna noin 1,6 miljardiksi euroksi.

Taloussanomien selvityksen (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010733774.html) mukaan vuokrafirman kustannus esimerkiksi lääkärien kohdalla saattaa olla jopa kolminkertainen verrattuna omiin virkalääkäreihin. Sama selvitys kertoo, että vuokra-alan yritykset tekevät muhkeita voittoja pienelläkin liikevaihdolla. Tässä ei ole bisnestä rahoittavien hyvinvointialueiden kannalta mitään järkeä.

Yksityinen vuokratyövoimabisnes käy syvällä veronmaksajien taskulla. Tämä tasku on nyt syytä sulkea. Myös hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö on julkisuudessa todennut, että hyvinvointialueiden pitäisi sopia kategorisesti vuokra­lääkäreiden käytön lopettamisesta.

Vantaa ja Kerava voisi olla tässä suhteessa suunnannäyttäjä.

Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:

* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää, kuinka paljon vuokratyövoiman käyttöön kuluu rahaa, kuinka suuri on erotus verrattuna omiin virkoihin ja lopettaa yksityisten, voittoa tekevien vuokrayritysten käytön palveluissaan.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 6 aluevaltuutettua.

Elina Nykyrin (vas.) ja Eve Rämön (vihr.) valtuustoaloite:

Jaamme vain materiaalia, joka on hyvinvointialueen arvojen mukaista eikä syrji ketään

Me allekirjoitetut vaadimme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tiloissa saa jakaa vain materiaalia, joka on hyvinvointialueen arvojen mukaista eikä syrji ketään. 

Hyvinvointialueella on monenlaisia asiakastiloja, joissa on tarjolla erilaisia esitteitä. Osa esitteistä on erilaisten järjestöjen ja yhdistysten esitteitä ja mainoksia. Työntekijät saattavat myös ohjata asiakkaitaan näiden järjestöjen pariin ja antaa asiakkaille järjestöjen esitteitä. 

Kolmas sektori on tärkeä toimija täydentämässä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja on tärkeää, että niihin osataan ohjata ihmisiä. 

Samaan aikaan on erityisen tärkeää, että ihmisiä ei ohjata sellaisten toimijoiden pariin, jossa henkilö saattaa kohdata syrjintää tai arvojensa vastaista opetusta. Usein hyvinvointialueen asiakkaat ovat monessakin suhteessa heikommassa asemassa esimerkiksi sairauden, vamman tai muun elämäntilanteen vuoksi. On tärkeää, ettei niissä hetkissä ihmisiä ohjata sellaisten tahojen pariin, jotka entisestään vaikeuttavat heidän tilannettaan. 

Esimerkiksi neuvoloissa saattaa tällä hetkellä saada käsiinsä esitteen parisuhdekurssille, joka opettaa naisten olevan miesten alaisia, seksin olevan naisen velvollisuus parisuhteessa ja jossa väkivaltaista puolisoa ohjataan ymmärtämää mieluummin kuin tekemään rikosilmoitus ja naisen olevan soveliaampi lasten hoitoon kuin työelämään. Neuvoloiden kautta on myös ollut mahdollista päätyä sellaisen tahon asiakkaaksi, joka ei hyväksy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. 

Me allekirjoittaneet esitämme, että 

  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tiloissa jaetaan vain sen arvojen mukaista materiaalia, 
  • Työntekijät ovat perehtyneet tahoihin joihin asiakkaita ohjataan, ja 
  • Erityisryhmille tarkoitetut palvelut käyvät esitteistä ilmi.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 22 aluevaltuutettua.

Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite:

Humanitaarista apua Palestiinaan ja Libanoniin, erityisesti Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta

Verinen sota Gazassa on jatkunut jo reilusti yli vuoden. Sota on johtanut mittavaan humanitaariseen katastrofiin. Alkulaukaus sotatoimille oli Hamasin Israeliin tekemä julma, lähes 1 200 ihmisen hengen vaatinut terrori-isku. Sittemmin sota on laajentunut Libanoniin, jossa on myös suuri inhimillinen hätä.

Israelin kostotoimien hinta on ollut erittäin kova. YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston OCHA:n mukaan (https://www.ochaopt.org/content/humanitarian-situation-update-243-gaza-strip) Gazassa on joulukuun alkuun 2024 mennessä saanut surmansa jo yli 44 500 ja haavoittunut 105 400 palestiinalaista.

Erityisen raskaasti ovat kärsineet lapset. Kansainvälisen Pelastakaa lapset – järjestön mukaan (https://www.savethechildren.net/what-we-do/emergencies/war-gaza) ainakin 20 000 lasta on kateissa samalla, kun heitä on kuollut paitsi sotatoimissa, myös aliravitsemukseen ja tauteihin. Pulaa on kaikesta, vedestä, ruoasta, lääkkeistä, suojasta ja pelastuskalustosta.

Tilanne myös Libanonissa on heikentynyt jatkuvasti. OCHA:n tiedot kertovat (https://www.unocha.org/publications/report/lebanon/lebanon-glance-escalation-hostilities-lebanon-5-december-2024-enar), että Israelin sotatoimien seurauksena yli 4 000 ihmistä on kuollut ja jo lähes 17 000 haavoittunut.

Suomella ja suomalaisilla on – mahdollisuuksiensa mukaan – velvollisuus auttaa syvässä inhimillisessä hädässä olevia ihmisiä. Ongelma on, että kansainvälinen yhteisö on vastannut vain alle 70 prosenttiin avustusjärjestöjen esittämistä avustuspyynnöistä, joilla voitaisiin vastata gazalaisten kaikkein välttämättömimpiin tarpeisiin.

Kun Venäjä käynnisti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, kunnat ja hyvinvointialueet ottivat kanavoivat välittömästi sodan uhreille. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos antoi Ukrainalle tarvikeapua usean kymmenen tuhannen euron arvosta. Lisäksi pelastuslaitos on lahjoittanut Ukrainaan yhden ambulanssin, säiliöauton ja sammutusauton.

Gazassa ja Libanonissa erityisesti sairaanhoidon infrastruktuuri on joutunut Israelin aggression kohteeksi. Siksi juuri hyvinvointialueen avulla voisi olla tuntuva merkitys Lähi-idän hätää kärsiville ihmisille.

Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:

* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää, millaisia ylijäämävarusteita- ja kalustoa, lääkkeitä, hoitotarvikkeita ja esimerkiksi vanhusten ja vammaisten apuvälineitä sillä on ja millaiset ovat mahdollisuudet niiden lähettämiseen Gazan ja Libanonin sodan uhreille sekä ryhtyy tämän perusteella toimenpiteisiin.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 12 aluevaltuutettua.

Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite:

Uusia toimenpiteitä työkyvyttömyyden vähentämiseksi hyvinvointialueella

”Kuntien eläkevakuutuksen Kevan laskelmien (https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/sairauspoissaolojen-poikkeuksellinen-kasvu-taittui/) mukaan noin 2,8 prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstä on vaarassa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana.

Se tarkoittaa arviolta noin 6400 työntekijää. Kela arvioi myös, että työkyvyttömyys aiheutti alueille noin 544 miljoonan euron kustannukset vuonna 2023. Jos ajatellaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella olevan laskennallisesti noin viisi prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstöstä ja viisi prosenttia niiden yhteenlasketuista budjeteista, tarkoittaisi se omalla alueellamme noin 320 henkeä ja mahdollisesti jopa noin 27 miljoonan euron kustannuksia.

Siksi työkyvyttömyyden ehkäisemisellä ja torjumisella voitaisiin koota merkittäviä kustannussäästöjä sekä lieventää henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia. Oleellinen on kuitenkin asian inhimillinen puoli. Työkyvyttömyyden ehkäisy on ennen muuta palkallaan elävän ihmisen oma etu.

Vaikka Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella pitkien poissaolojen määrä on vähäisempi kuin monilla muilla alueilla, on myös meillä syytä kiinnittää vakavaa huomiota asiaan.

Runsaan puolen miljardin euron työkyvyttömyysmenoista 70 prosenttia oli Kevan mukaan vuonna 2023 sairauspoissaolojen välittömiä kustannuksia. Jopa puolet näistä kustannuksista syntyi pitkään jatkuneista, yli 30 päivän poissaoloista. Siksi juuri niiden vähentäminen on avainasemassa. Oleellista onkin tunnistaa erityisessä riskissä olevat henkilöstöryhmät ja käynnistää oikeaan aikaan varhaisen vaikuttamisen toimet.

Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:

* Hyvinvointialue kokoaa yhteen keinot, joilla se voi nykyistä paremmin ehkäistä ja torjua työntekijöidensä työkyvyttömyyttä erilaisilla varhaisen puuttumisen keinoilla sekä nykyistä paremmalla esimiestyöllä ja ryhtyy tämän vaatimiin toimenpiteisiin.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 22 aluevaltuutettua.

Gashaw Bibanin (vas.) valtuustoaloite:

Kattohinta ostopalveluille

Allekirjoittaneet esitämme, että Vantaa-Keravan hyvinvointialue selvittää mitä erilaisia kattohintaratkaisuja hv-alue voisi ottaa käyttöön ostopalvelukulujen kohtuullistamiseksi ja ottaa alueelle sopivan mallin käyttöön​​​​​​.

Taustaa:

Ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käytön osalta on käynnissä kierre, joka uhkaa romuttaa hyvinvointialueiden talouden. Alueet joutuvat maksamaan esimerkiksi lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja hoitajien työpanoksesta moninkertaisen summan, kun ammattilaiset tekevät keikkatöitä voittoa tavoittelevan vuokratyöfirman tai oman osakeyhtiön kautta. Julkisiin palveluihin tarkoitetut verovarat uhkaavat näin kadota yhä merkittävämmissä määrin vuokratyötä välittävien yritysten voittoihin.

Vuokratyövoiman käyttö ja sen luomat kustannuspaineet ovat valtakunnallinen ongelma, jonka ratkaisuun eivät riitä hyvinvointialueiden omat toimet työnantajapolitiikan parantamiseksi. Ongelman kuriin saamiseksi on asetettava enimmäismäärä vuokratyövoiman hinnalle. Erilaisia kattohintamekanismeja tulee selvittää ja valittava niistä Vantaa-Keravan tarpeita tyydyttävä ratkaisu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä tehty lainsäädäntö ja rahoitusmalli eivät rakentuneet siihen oletukseen, että hyvinvointialueet jo lähtötilanteessa olisivat niin raskaasti alijäämäisiä, kuin mikä tilanne on nyt. Rahoitusjärjestelmään on luotu mekanismi, jolla on haluttu välttää tilannetta, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus ja toteutuneet kustannukset erkaantuisivat liikaa toisistaan. Tämä toteutuu siten, että rahoitus jälkikäteen tarkistetaan koko valtakunnan tasolla vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Ensimmäinen jälkikäteistarkistus tehdään vuonna 2025, perustuen vuoden 2023 tietoihin.

Hyvinvointialueiden keskeiseksi ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa se, että lain mukaan niiden on tehtävä oma taloussuunnittelunsa niin, että mahdolliset alijäämät katetaan kahden vuoden aikana tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tämä aikaraami on tuplasti kireämpi kuin kunnilla, joiden alijäämän kattamisvelvoite on neljä vuotta. Kahden vuoden alijäämän kattamisvelvoite, yhdistettynä suuriin alijäämiin sekä siihen, että monien puolueiden vastustuksen seurauksena hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, on johtamassa mahdottomaan yhtälöön hyvinvointialueiden ja suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta. Riskinä on, että alueilla tehdään paniikinomaisia ja hätiköityjä säästöpäätöksiä, joilla aiheutetaan peruuttamatonta vahinkoa esimerkiksi lähipalveluiden lakkauttamisien muodossa, ja että juuri perustetut organisaatiot ajautuvat tilaan, jossa peruspalveluiden vahvistamisen ja palveluiden kehittämisen sijasta kaikki energia ja aika menee mahdottoman kovien säästötavoitteiden täyttämiseen.

Esitän, että hyvinvointialue laatii selvityksen erilaisista kattohintaratkaisuista ja ottaa käyttöönsä alueelle sopivan kattohinnan pikimmiten.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 8 aluevaltuutettua.

Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite:

Sote-palveluiden turvaaminen digitaidottomille ja digisyrjäytyneille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisointi on myönteinen kehityssuunta. Parhaimmillaan se lisää palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta, tuottavuutta, monipuolisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. Esimerkiksi terveyspalveluissa helppojen vaivojen hoitaminen etänä tai digitaalinen ajanvaraus säästävät myös kustannuksia. Näin voidaan purkaa hoitojonoja ja vapauttaa voimavaroja sellaiseen hoitoon, ja sellaisille asiakasryhmille, jotka vaativat henkilökunnan fyysistä kohtaamista.

Samalla pitää kuitenkin varmistaa se, että digitaalisia sote-palveluita tarjotaan vain niille, jotka haluavat ja osaavat niitä varmasti käyttää. Suomessa on suuri joukko ihmisiä, jotka ovat osittain tai kokonaan digitaalisen maailman ulkopuolella.

Digi- ja väestötietoviraston uusimman Digitaitoraportin (https://dvv.fi/documents/16079645/0/Digitaitoraportti_2023_saavutettava.pdf/) mukaan noin neljäsosalla suomalaisista ei ole edes perusdigitaitoja. Esimerkiksi 75-89-vuotiaiden keskuudessa perus- tai tätä paremmat taidot on vain 22 prosentilla väestöstä. Toisaalta myös alle 44-vuotiaiden keskuudessa digitaalisen maailman ulkopuolella on 6-7 prosenttia väestöstä. Koko maassa tämä tarkoittaa kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Perustuslain 19. mukaan julkisen vallan on turvattava ”jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä”. Tämä oikeus ei voi olla riippuvainen ihmisten tietoteknisistä taidoista. Heikot digitaidot tai suoranainen digitaalinen syrjäytyminen eivät saa olla portti syrjäytymiseen myös sote-palveluista.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan aloitteen:

* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kokoaa yhteen toimenpiteet, joilla sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan täysimääräisesti myös digitaalisten palveluiden ulkopuolella oleville hyvinvointialueen asukkaille. Vantaalla aluevaltuuston kokouksessa 9.9.2024.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 21 aluevaltuutettua.

Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite:

Yksityisistä perintäyhtiöistä luovuttava sote-maksujen perinnässä​​​​​

Suomessa toimivan talousjärjestelmän keskeisiin perusteisiin kuuluu, että laskut maksetaan ajallaan. Tämä koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja.

Joskus eteen tulee kuitenkin tilanteita, joissa maksaminen ajallaan ei onnistu esimerkiksi pienten tulojen, toimeentulovaikeuksien tai elämänhallinnan horjumisen kuten päihteiden tai mielenterveyden ongelmien takia. Maksujen viivästyminen harvoin johtuu maksajan kevytmielisyydestä tai piittaamattomuudesta, sillä pitkät maksuviivästykset voivat johtaa muihin ongelmiin – pahimmillaan jopa luottotietojen menettämiseen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on sopimus maksujen perinnästä ylikansallisen Intrum Oy:n kanssa. Näin hyvinvointialue tarjoaa suurelle kansainväliselle velkaperintäyhtiölle mahdollisuuden bisneksen tekemiseen hyvinvointialueen asiakkaiden kustannuksella.

Kun maksut menevät yksityisen yhtiön perittäväksi, summat kasvavat nopeasti, jopa moninkertaisiksi alkuperäisestä. Tämä vaikeuttaa entisestään syystä tai toisesta maksuvaikeuksissa olevien ihmisten tilannetta. Samalla kynnys maksun suorittamiseen kasvaa entisestään. Tämä ei ole myöskään hyvinvointialueen etu, sillä maksut merkitsevät sille tuloa. Tilanteessa ainoa hyötyjä on yksityinen perintäyritys.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue luopuu yksityisten perintäyhtiöiden käytöstä asiakasmaksujen perinnässä.

Vantaalla aluevaltuuston kokouksessa 9.9.2024.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 8 aluevaltuutettua.

Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite:

Hyvinvointialueelle korruption vastainen ohjelma

Korruptiolla tarkoitetaan julkisen ja poliittisen vallan käyttöä henkilökohtaisen, erityisesti taloudellisen hyödyn saamiseksi. Korruptio voi olla viranomaisten lahjontaa, mutta myös päätöksentekoon syöpynyttä rakenteellista korruptiota.

Oikeusministeriön julkaisu ”Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa – Askelmerkkejä hyvään hallintoon” (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164486) vuodelta 2022 määrittelee, että ”korruption tavoitteena on oikeudettoman yksityisen edun saavuttaminen lainvastaisin tai epäeettisin keinoin, mikä vaarantaa paikallishallinnossa yleisen edun toteutumisen sekä luottamuksen viranomaistoimintaan”. Samankaltainen määritelmä löytyy myös valtioneuvoston periaatepäätöksestä (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163396) kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi. Samat lainalaisuudet pätevät kuitenkin myös hyvinvointialueilla.

Korruptiota ja oman edun tavoittelua houkuttelevat erityisesti suuret julkisella rahalla tapahtuvat hankinnat yksityisiltä yrityksiltä. Juuri sosiaali- ja terveyspalveluissa tehdään runsaasti ostoja yksityisilta tuottajilta. Siksi myös sote-sektorilla pitää olla herkkyyttä korruption tunnistamiseen.

Yleisimmin käytetty korruptiomittari on kansainvälinen korruptionvastaisen järjestön Transparency Internationalin Corruption Perception Index (CPI), joka mittaa vastaajien havaintoja korruptiosta omassa maassaan. Sen viime vuonna julkaiseman selvityksen (https://yle.fi/a/74-20015512) mukaan Suomi on Tanskan ja Uuden-Seelannin jälkeen maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa. Vaikka ilmiö olisi kurissa, se ei tarkoita, että hyvinvointialueet olisivat kokonaan vastustuskykyisiä väärinkäytöksiä kohtaan.

Siksi myös hyvinvointialueella pitää olla jatkuvasti valppaana ja katkaista alkuunsa korruption ravintoketjut. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on syytä koota yhteen korruption vastaiset ohjeet ja toimenpiteet ja tehtävä niistä erityinen toimintaohjeisto.

Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:
* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kokoaa yhteen tähänastiset määräykset, ohjeet, käytännöt ja toimenpiteet, joilla se torjuu korruptiota kaikessa toiminnassaan. Niistä kootaan erityinen korruption vastainen toimintaohjelma.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 21 aluevaltuutettua.

Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite:

Hyvinvointialueen pidettävä kiinni hoitotakuusta ja vanhustenhoidon tasosta

Maan hallitus teki kehysriihessään 15.-16.4.2024 rajuja leikkauspäätöksiä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toteutuessaan ne tarkoittaisivat tuntuvia heikennyksiä nykyiseen palvelutasoon.

Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa hoitotakuun merkittävä pidentäminen 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen. Lisäksi suun terveydenhuollon hoitotakuuta pidennettäisiin neljästä kuuteen kuukauteen.

Myös henkilöstömitoitusta vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on tarkoitus heikentää 0,65 henkilöstä 0,6 henkilöön. Samalla hallitus määrää luovuttavaksi hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7 työntekijään vuoden 2028 alusta. Näillä linjauksilla romutetaan vuosia jatkunut yhteinen, poliittiset rajat ylittänyt yhteistyö vanhusten hoidon parantamiseksi sitä pitkään ravistelleiden hoivaskandaalien ja ikäihmisten kaltoinkohtelun jälkeen.

Hyvinvointialueilla on lain edessä vastuu kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on antanut asukkailleen lupauksen palveluiden parantamisesta ja ottanut kunnianhimoisen tavoitteen olla Suomen paras sote-alue. Tämä ei onnistu, mikäli hoitotakuuta ja vanhustenhoidon tasoa lasketaan.

Hyvinvointialue on omilla toimillaan ja kunnianhimoisella uudistusohjelmallaan haastanut maan hallituksen säästölinjan ja osoittanut, että vaihtoehtoja palveluiden heikentämiselle on. Siksi on johdonmukaista, että hoitoon pääsyyn ja vanhustenhoivan tasoon liittyvistä lupauksista pidetään kiinni.

Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavan sisältöisen aloitteen:

* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pitää jatkossakin kiinni 14 päivän perusterveydenhoidosta sekä jo vahvistetuista hoitajamitoituksista vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 14 aluevaltuutettua.

Gashaw Bibanin (vas.) valtuustoaloite:

Intraoraaliskannereiden hankinta VAKE-alueen suun erikoishoidon yksikölle ja ortodontian osastolle

Myyrmäen suun erikoishoidon yksikkö on Vantaan Myyrmäessä sijaitsevan terveysaseman yhteydessä. Yksikössä hoidetaan kaikkia suun erikoishoitoa vaativia potilaita ja lisäksi yksikkö toimii kouluttajana tuleville alan erikoistuville lääkäreille.

Yksikössä on herännyt tarve uudistaa käytössä olevia menetelmiä nykyaikaisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi. Yksikön toiveessa on ollut kahden laserskannerin hankinta, jolla helpottaa työkuormaa, nopeuttaa palvelua ja tehostaa kustannuksia. Leasingsopimuksella skannereiden hankinta on mahdollista tehdä jo ennen uutta budjettisuunnitelmaa (alla laskelmat budjettivaikutuksista).

Protetiikan (ja kirurgian) puolella skanneri tehostaisi toimintaa useammalla tavalla:

1. Työt, jotka skannaamalla ovat nopeampia, käyttäjäystävällisempiä, tehokkaimpia, tarkempia:

  • purentakisko (stabilisaatiokisko)
  • uniapneakisko
  • yksittäiset implanttikantoiset kruunut
  • suunnittelumallit

 

Näiden kaikkien kohdalla aikasäästöä syntyy keskimäärin 3-4 minuuttia/ työ. Kappalemäärältään töitä, joissa Intraoraaliskanneria voisi käyttää on erikoishoidon yksikössä (2 protetiikan erikoishammaslääkäriä ja 1 erikoistumisvaiheen koulutusta suorittava) vuositasolla n. 600-700 kpl. Tämä tarkoittaa ajallista säästöä vuodessa vähintään 30-45 tuntia, puhumattakaan materiaalisäästöstä, kun ei enää käytetä konventionaalisia jäljennösmateriaaleja. Jäljennöksiä ei tarvitse myöskään kokonaan uusia jonkun osa-alueen kuvautuessa huonosti, skannauksesta voidaan poistaa huonosti jäljentynyt alue ja kuvata uudestaan. Konventionaalisessa jäljennöksessä koko jäljennös on uusittava, mikä vie aikaa n. 10-15 minuuttia/jäljennös.

2. Digitaalinen implanttihoidon suunnittelu mahdollistaa vieläkin laadukkaamman implanttihoidon, mikä vähentää pitkän aikavälin komplikaatioriskiä ja näin vähentää pidemmällä aikavälillä myös työkuormaa.

3. Työ tehostuu, kun skannaus saadaan reaaliajassa teknikolle, heille tulee yksi työpäivä enemmän, kun ei tarvitse käyttää lähettejä pakettien noutamiseen. Myös yksikön lähettikustannukset puolittuvat nykyisestä.

4. Työtehtävien uudelleen organisointi mahdollistuisi skannerien myötä. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa (HUS) uniapneakiskojen skannaamisen ja laitteiden suuhun sovituksen huolehtivat suuhygienistit, erikoishammaslääkäreiden käydessä vain varmistamassa skannausten laadun ja uniapneakiskon aseman määrittävän indeksin oikeellisuuden. Uniapneakiskojen määrä on lisääntynyt huomattavasti uniapnean diagnosoinnin myötä. Erikoishoidon yksikössä hoidetaan erikoissairaanhoidon kriteerit täyttävät uniapneakiskot (potilaalle haetaan erikoissairaanhoidon maksuluokkapäätös, jolloin hoito voidaan toteuttaa erikoishoidon yksikössä Vantaalla ja hoito maksaa potilaalle saman, kuin se maksaisi HUS:sa toteutettuna. VAKE-alueelle kustannukset ovat kuitenkin selvästi alhaisemmat, kun erikoissairaanhoidon toimenpiteet toteutetaan omassa toimipisteessä omien työntekijöiden toimesta.

5. Tehdyistä töistä jää digitaaliset mallit arkistoon, mikä parantaa sekä potilaan, että toimenpiteitä tekevien hammaslääkäreiden oikeusturvaa. Nykyisellään kipsimallit luovutetaan potilaille hoidon päätyttyä. Intraoraaliskannereilla myös purennan seuranta mahdollista paljon luotettavammin kuin manuaalisesti.

Ortodontian osalta perustelut osittain samat, mutta siellä työ tehdään pääasiassa lapsipotilaille. Ortodontian puolella intraoraaliskannerit ovat tällä hetkellä kilpailutuksessa, mutta resurssipulan takia skannereita ei olla hankkimassa protetiikan (ja kirurgian) oppialalle.

  1. Skanneri poistaisi alku- ja välimallien ottotarpeen (näiden volyymi ja kustannukset merkittäviä).
  2. Skanneri mahdollistaisi suorat kojetilaukset labrasta ilman mallien ottoa (jonkin verran kustannussäästöä ja toimenpiteiden mukavuuden paraneminen lapsipotilailla). Kaikkia kojejäljennöksiä ei voi poistaa, mutta arviolta noin puolet.
  3. Skannauksista jää potilasasiakirjaan dokumentti, kun nykyisellään sellaista ei jää, sillä mallit luovutetaan pois hoidon päätyttyä
  4. Digitaalisavusteinen hoidon suunnittelu on käsin tehtävää mittausta nopeampaa
  5. Skannereita tulee olla hoitolassa käytössä riittävä määrä, jotta ne ovat vapaana tarvittaessa ja kustannushyödyt toteutuvat

 

Tässä alla hankintalistalla olevat intraoraaliskannerit. Protetiikan osalta skanneritoiveena laite, joka soveltuu myös vastaanotolta löytyvän CAD/CAM-jyrsimen kanssa käytettäväksi, ortdontian osastolle toisen valmistajan skanneri tarjoaa paremmat ohjelmistot oikomishoidon suunnitteluun:

Protetiikan osaston (osastolta vahvistettu pyyntö) skanneriksi ehdotamme:

CONNECT Primescan,
Hinta ~ 29 500 alv 0%
Leasing esimerkki / 5 vuotta / jäännösarvo 1%/ kuukausi hinta 611 eur alv 0%

Ortodontian osastolle (osastolta vahvistettu pyyntö) skanneriksi ehdotamme:

TRIOS
TRIOS 5 Move+ – laite 28 490 € [alv 0%]
Trios 5 Move+ – laitteen leasinghinta 36 kk sopimukselle on (tämä sisältää laitteen lisäksi vuosilisenssit, tuen sekä laiteasennus): 967 € [alv 0%], ja 1200 € [alv 24%].

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 11 aluevaltuutettua.

Antero Eerolan (vas.) ja Tiina Tuomelan (kd.) valtuustoaloite:

Nopean toiminnan liikkuvia partioita etsivään vanhustyöhön

Ikääntyvän väestön määrä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kasvaa voimakkaasti. Ikäihmiset ovat nykyisin paremmassa kunnossa ja pidempään kuin ennen. Se mahdollistaa kohtuullisen pitkään jatkuvan asumisen kotona joko ilman tai vain kevyillä palveluilla.

Samalla kuitenkin myös huonokuntoisten vanhusten määrä nousee. Laajan kotona asumisen takia ikäihmisten ongelmat eivät välttämättä aina tule tietoon. Siksi tarvitaan etsivää vanhustyötä ja työtä vanhusten yksinäisyyden lieventämiseksi. Kumpaakin on tehty onnistuneesti jo nyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

Etsivä vanhustyö ei kuitenkaan kykene puuttumaan kaikkiin tapauksiin. Julkisissa tiloissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tullut vastaan tilanteita, joissa sivullisilla on noussut huoli vanhuksen henkisestä ja fyysisestä tilasta. Tällaisissa tapauksissa esimerkiksi etsivä vanhustyö ei voi kuitenkaan tulla välittömästi apuun. Ainoa vaihtoehto on tehdä ikäihmistä koskeva huoli-ilmoitus, jonka käsittely vie kuitenkin aikaa.

Hyvinvointialueen vanhustyössä tarvittaisiinkin eräänlaisia ”nopean toiminnan liikkuvia partioita”, joita olisi mahdollista pyytää apuun, kun esimerkiksi julkisilla paikoilla tai tiloissa kohdataan vanhuksia, joiden tilasta herää huoli. Apu tulisi tarpeeseen erityisesti tapauksissa, joissa hätäkeskukseen soittaminen on toimenpiteenä liian raskas.

Tämän uudenlaisen liikkuvan vanhustyön tehtävä olisi selvittää vanhuksen tilanne sekä tarjota hänelle nopeasti tarvittavaa henkistä, fyysistä ja sosiaalista apua.

Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet Vantaan ja Keravan aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:

* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käynnistää selvityksen uudenlaisesta liikkuvasta vanhustyöstä, jossa osaksi etsivää vanhustyötä perustetaan ”nopean toiminnan liikkuvia partioita”, jotka voisivat puuttua huolta herättävien vanhusten tilanteeseen nopeasti sekä aloitetaan selvityksen perusteella uusi vanhustyön muoto.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 21 aluevaltuutettua.

Elina Nykyrin (vas.) valtuustoaloite:

Harvinaissairauksien huomioiminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

”29.2.20024 vietettiin kansainvälistä harvinaissairauksien päivää (RDD). Me aloitteen tekijät haluamme sen kunniaksi, että hyvinvointialue kehittää palveluitaan harvinaissairaat ja heidän läheisensä huomioivampaan suuntaan muun muassa perustamalla harvinaisvastaavan viran sekä harvinaissairauksien työryhmän.

Mitä ovat harvinaissairaudet?

Harvinaissairaudet ovat sairauksia ja vammoja, joiden esiintyvyys on alhainen. Suomessa sairaus tai vamma katsotaan harvinaissairaudeksi, jos sitä sairastavia on vähemmän kuin 5 henkilöä 10 000 asukasta kohti.

Useimmiten harvinaissairaudet ovat perimään liittyviä. Puolet harvinaissairauksista diagnosoidaan lapsuudessa ja puolet aikuisiässä. Usein diagnoosin saaminen kestää vuosikausia. Isoon osaan harvinaissairauksista ei ole kehitetty lääke- tai leikkaushoitoa, koska harvinaissairauksiin liittyvää tutkimusta on tehty vähän.  Ja vaikka yksittäiseen harvinaissairauteen olisikin olemassa lääke- tai leikkaushoito, niin usein muun muassa kuntoutus-, apuväline- ja sosiaalipalvelut ovat isossa roolissa harvinaissairaan arjessa.

Vaikka yksittäistä harvinaissairautta sairastavia on vähän, on harvinaissairaiden kokonaismäärä merkittävä kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomessa arvioidaan elävän ainakin 450 000 ihmistä, joilla on jokin harvinaissairaus. Harvinaissairaita on arviolta 6–8 % väestöstä. Koko maailmassa harvinaissairaiden lukumääräksi arvioidaan 300 miljoonaa ja koko Euroopassa 30 miljoonaa. Erilaisia harvinaissairauksia tunnetaan maailmassa 6000–8000. Joka vuosi löydetään kymmeniä uusia harvinaissairauksia.

Lähde: Harvinaiset-verkosto.

Miten kehittäisimme alueen harvinaissairaiden palveluita ja hoitoa?

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue:

  • kehittää palveluitaan harvinaissairaat ja heidän läheisensä huomioivampaan suuntaan,
  • kehittää harvinaissairauksien palvelu-/hoitoketjua,
  • keskittää harvinaissairauksiin liittyvän tietotaidon muutamaan tiimiin,
  • perustaa harvinaissairauksien työryhmän,
  • perustaa harvinaisvastaavan viran,
  • tiivistää yhteistyötä yliopistosairaaloiden harvinaissairauksien yksiköiden kanssa,
  • selvittää kyselyiden avulla sen, millainen on alueen harvinaissairaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja terveyden tila sekä raportoi asiasta säännöllisesti hyvinvointikertomuksissaan ja -suunnitelmissaan,
  • laatii toimenpiteitä harvinaissairaiden ja heidän läheistensä terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi sekä seuraa näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta hyvinvointikertomuksissaan,
  • nimeää jokaiselle harvinaissairaalle hänen palveluistaan vastuussa olevan moniammatillisen tiimin (ns. omatiimin),
  • varmistaa, että vammaisneuvostossa on harvinaissairaiden ja -vammaisten edustus, ja
  • kehittää terveyssosiaalityötä harvinaissairaat huomioivaan suuntaan sekä edistää terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua.

Harvinaissairauksien työryhmässä tulee olla HUS:n, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, kaikkien hyvinvointialueen toimialojen, vammaisneuvoston sekä vammais- ja potilasjärjestöjen edustus. Asiakkailla ja heidän läheisillään on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Emme saa unohtaa kuntoutuksen, apuvälineiden, hoitotarvikkeiden sekä sosiaali- ja/tai vammaispalveluiden suurta roolia harvinaissairaiden arjessa, kun kehitämme harvinaissairaiden palveluita alueella. Emme saa myöskään unohtaa järjestöjä.

Harvinaisvastaavan tehtävänä on kerätä ja levittää tietoa sekä koordinoida alueen harvinaisasioita sekä antaa apua ja neuvontaa harvinaissairaille sekä heidän läheisilleen. On tärkeää, että hyvinvointialueemme tekee jatkossa entistä tiiviimpää yhteistyötä yliopistosairaaloiden harvinaissairauksien yksiköiden kanssa. Harvinaisvastaavan tehtävänä on koordinoida tuota yhteistyötä.

Jokaiselle alueen harvinaissairaalle tulee nimetä moniammatillinen tiimi, joka on hänen palveluistaan vastuussa (ns. omatiimi-malli). Omatiimi voi olla joissakin tapauksissa olla omahoitaja ja -lääkäripari ja joskus lisäkseen omatiimiin voi kuulua lääkärin ja hoitajan lisäksi fysio-, toiminta- tai/ja puheterapeutti taikka psykiatri/psykologi. Tällä edistetään harvinaissairaiden hoidon jatkuvuutta ja parannetaan palveluiden ja hoidon osaamistasoa. Sosiaalipalvelupuolta ei siis pidä unohtaa. Tulee lisätä terveyssosiaalityötä alueella ja kehittää sitä harvinaissairaudet huomioivaan suuntaan. Moni harvinaissairas tarvitsee arjessaan kuntoutusta, apuvälineitä, hoitotarvikkeita taikka sosiaalihuolto- tai/ja vammaispalvelulain mukaisia palveluita.

Lähteitä

  • Harvinaiset-verkosto: https://harvinaiset.fi/harvinaiset-verkosto/
  • Harso ry: https://harso.fi/
  • https://harvinaiset.fi/diagnoosit/harvinaissairaudet/
  • https://harvinaiset.fi/harvinaiset-verkosto/
  • https://harvinaiset.fi/ajankohtaista/harvinaisten-sairauksien-paiva/
  • https://www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/harvinaiset-sairaudet
  • Harvinaissairauden hoitopaikat | Genetiikan ja harvinais­sairauksien talo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi https://harvinaiset.fi/ajankohtaista/harvinaisten-sairauksien-paiva/)
  • Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma: https://www.julkari.fi/handle/10024/148190
  • Harvinaiset-verkosto – Harvinaisten sairauksien päivä – To 29.2.2024 14:00 (webcasting.fi), https://www.webcasting.fi/harvinaiset/0uMpdlqV/

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 15 aluevaltuutettua.

Elina Nykyrin (vas.) valtuustoaloite:

Valtuustoaloite Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen viestinnän saavutettavuuden ja selkokielisyyden kehittämiseksi

Hyvinvointialueen velvollisuus on huolehtia viestintänsä saavutettavuudesta. Siitä hyötyvät kaikki, eikä siitä ole kenellekään haittaa.

Invalidiliitto kertoo: ”Saavutettavuudella viitataan usein muuhun kuin fyysiseen ympäristöön. Saavutettavuutta on myös ihmisten moninaisuuden huomioon ottava ilmapiiri ja asenteet.  Esteettömyydellä tarkoitetaan lähinnä fyysistä ympäristöä, kuten rakennuksia, ulkoalueita ja julkisia liikennevälineitä. Saavutettavuudella tarkoitetaan ns. aineetonta ympäristöä, kuten tietoa, verkkosivuja, palveluja ja asenteita. Saavutettavuus viestinnässä, tiedonsaannissa ja palveluissa merkitsee sitä, että käyttäjä voi valita eri tapoja kommunikoida sekä saada tietoa ja palveluja. Esimerkiksi julkisten tahojen tai palveluntuottajien tarjoama tieto pitäisi olla saatavilla eri kanavien kautta, kuten sähköisessä ja painetussa muodossa. Sähköisissä palveluissa, kuten verkkopalveluissa on huomioitava, että sisältö on selkeää ja ymmärrettävää ja se on luettavissa ruudunlukuapuvälineillä.” Lähde: https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus.

Keskeisin kielellisen saavutettavuuden keino on selkokieli (Hirvonen, Kinnunen & Tiittula 2020). Selkokielessä yleiskielen sisältöä, sanastoa ja rakenteita on muokattu yleiskieltä yksinkertaisemmaksi.

Selkokieltä tarvitsevat monenlaiset ihmiset (Leskelä & Uotila 2020). Selkokielestä hyötyvät muun muassa kielellisiä vaikeuksia kokevat ihmiset, suomen kieltä vasta opettelevat ihmiset sekä ne, joille sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole tuttuja. Selkokielestä hyötyviä yhdistää riski kielelliseen syrjäytymiseen.

Selkokieliselle viestinnälle on suuri tarve, sillä hyvinvointialueemme väestöstä 21 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia (eli ovat ns. muunkielisiä). Olemme Suomen hyvinvointialueista kaikkein monikulttuurisin. Hyvinvointialueen onkin kehitettävä viestintänsä selkokielisyyttä.

Kaikilla alueemme asukkailla, myös selkokieltä tarvitsevilla, on oltava oikeus saada tietoa heidän elämäänsä liittyvistä päätöksistä ja heitä koskevista palveluista. Hyvinvointialueen viestinnän tuleekin olla kielellisesti ymmärrettävää, mukaan lukien kielellisiä vaikeuksia kokevat ihmiset, vammaiset ihmiset ja muunkieliset ihmiset.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pyrkii edistämään sähköisiin palveluihin siirtymistä (eli digitalisaatiota) niiden kohdalla, jotka sitä haluavat ja siihen pystyvät. Digitaalinen siirtymä on mahdollista toteuttaa yhdenvertaisesti, kunhan siinä huomioidaan saavutettavuus laajasti, niin teknologisissa ratkaisuissa kuin kielenkäytössäkin.

Palveluista on oltava saatavilla tietoa muutenkin kuin sähköisesti, eivätkä sähköiset palvelut saa olla ainoa tapa saada palveluita. Vantaan ja Keravan väestöstä 16 % on yli 65-vuotiaita. Palveluista on tiedotettava paitsi verkossa, myös paperisessa muodossa ja puhelimitse.

Suomi on sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien vammaissopimusta (27/2016). YK:n vammaissopimuksen yhdeksättä artiklaa kutsutaan esteettömyysartiklaksi. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat ihmisoikeuksia. Vammaisilla ihmisillä on oltava muihin nähden yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan, saada tietoa sekä käyttää palveluita.

Euroopan unionin asettama esteettömyysdirektiivi (2019/882) edellyttää sitä, että julkisten palveluiden tulee olla esteettömyysvaatimusten mukaisia. Lisäksi digipalvelulaki velvoittaa palveluntarjoajaa varmistamaan sähköisten palvelujensa sisältöjen ymmärrettävyyden (306/2019).

Edellä todetun perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kehittää viestintänsä monikanavaisuutta, saavutettavuutta ja selkokielisyyttä. Se tarkoittaa sitä, että hyvinvointialue:

  • tiedottaa palveluistaan, paitsi sähköisesti, myös puhelimitse ja painetussa muodossa,
  • takaa, että sähköisille palveluille on aina olemassa vaihtoehto,
  • huomioi palveluissaan, ml. sähköiset palvelut, asukkaiden kielellisten kykyjen vaihtelun,
  • varmistaa sen, että vähintäänkin palvelutarjontaan sekä palveluita koskeviin suunnitelmiin ja muutoksiin, mukaan lukien uudistamisohjelma ja palveluverkkosuunnitelmat, on jatkossa mahdollista perehtyä selkokielellä,
  • varmistaa, että palvelupäätökset, ja muut asiakkaille lähtevät kirjeet, on jatkossa mahdollista saada myös selkokielellä,
  • perehdyttää työntekijänsä, virkamiehensä ja luottamushenkilönsä siihen, miten alueen esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan kehittää,
  • varmistaa verkkosivujensa yhteensopivuuden ruudunlukuohjelmien kanssa (esim. verkkosivuilla ei käytetä pdf-tiedostoja),
  • varmistaa tulkkauspalveluidensa toimivuuden (ml. HUS ja pelastuspalvelut), ja
  • ottaa asukkaat mukaan viestintänsä kehittämiseen ja muistaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät.

Lähteet:

  • https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta
  • https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus
  • Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.
  • Hirvonen, Maija; Kinnunen, Tuija & Tiittula, Liisa 2020. Viestinnän saavutettavuus. Teoksessa: Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.
  • Leskelä, Leealaura & Uotila Eliisa 2020: Selkokieli saavutettavan viestinnän välineenä. Teoksessa Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.
  • Åkermarck, Mikael 2020: Viestinnän saavutettavuus lainsäädännössä. Teoksessa: Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija (toim) 2020: Saavutettava viestintä – yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.Lomakkeen yläreunaLomakkeen alareuna
  • https://pirkanmaa.vasemmisto.fi/aluevaltuusto/aluevaltuustoryhman-toiminta/valtuustoaloite-6-11/
  • YK:n vammaissopimus: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2#idm46494958481728
  • Esteettömyysdirektiivi: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32019L0882
  • Digipalvelulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306#Pidm46494958335392

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 19 aluevaltuutettua.

Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite:

Hyvinvointialue mukaan sateenkaarisenioreiden osallisuustyöhön

Suomi on ollut Euroopassa ja koko maailmassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edelläkävijä. Tämä koskee myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, joiden oikeudet ovat kehittyneet vahvasti viimeisen runsaan kahden vuosikymmenen aikana.

Pitkä ihmisoikeus- ja tasa-arvokamppailu on tuottanut tulosta, sillä lainsäädäntö Suomessa kohtelee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä pääsääntöisesti yhdenvertaisesti.

Silti vähemmistöjen elämänpiirissä esiintyy yhä sosiaalisia ongelmia, joita ei voi suoraan lainsäädännöllä tai poliittisilla päätöksillä muuttaa. Tällöin puhutaan esimerkiksi yksinäisyyden, osattomuuden ja syrjäytymisen kokemuksista. Esimerkiksi yksinäisyyden kokemukset korostuvat vähemmistöihin kuuluvilla ikäihmisillä. He eivät useinkaan ole myös kasvaneet samanlaisessa sallivassa yhteiskunnassa kuin nykyiset sateenkaarinuoret.
 
Esimerkiksi kuntien nuorisotoimessa on panostettu merkittävästi sateenkaarevaan nuorisotyöhön. Suomen väestö kuitenkin ikääntyy. Vanhustyön keskusliiton mukaan (https://www.epressi.com/tiedotteet/sosiaaliset-kysymykset/ainutlaatuinen-hanke-kaynnistyy-sateenkaarisenioreiden-osallisuuden-vahvistamiseksi-pohjois-pohjanmaan-hyvinvointialueella.html) sateenkaarisenioreiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosikymmenten sisällä.
 
Tähän liittyen Vanhustyön keskusliitto onkin käynnistänyt yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Sateenkaariseniorit ry:n kanssa kolmivuotisen hankkeen sateenkaarisenioreiden arjen osallisuuden vahvistamiseksi sekä syrjäytymisen ja yksinäisyyden kokemusten lievittämiseksi. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).

Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavan sisältöisen aloitteen: 

* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet lähteä mukaan Vanhustyön keskusliiton sateenkaarivanhusten osallisuutta edistävään hankkeeseen tai muulla tavoin ottaa huomioon teema hyvinvointialueen vanhuspalveluissa ja vanhustyössä.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 13 aluevaltuutettua.

Elina Nykyrin (vas.) valtuustoaloite:

Gynekologeja terveysasemille

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue palkkaa kaikille terveysasemilleen gynekologeja, joita terveyskeskuslääkärit voivat konsultoida matalalla kynnyksellä. Tämä on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. Gynekologia keskittyy naistentautien ehkäisyyn ja hoitoon.

Gynekologisen osaamisen lisääminen perusterveydenhuollossa ehkäisisi naisten sairastumisia sekä nopeuttaisi gynekologisissa vaivoissa hoitoon pääsyä ja paranemista. Gynekologisen osaamisen lisääminen perusterveydenhoidossa myös vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia. Osa gynekologista vaivoista ja sairauksista voitaisiin hoitaa perusterveydenhuollossa erikoissairaanhuoltoon lähettämisen sijaan.

Perusterveydenhuollossa ei tällä hetkellä usein löydy gynekologista osaamista. Lähetettä erikoissairaanhoidon gynekologille on yleensä mahdotonta saada, vaikka käynnille olisikin pakottava tarve. Opiskelijaterveydenhuolto (YTHS) ei nykyään kata opiskelijoiden gynekologipalveluita. Aina ei myöskään työterveyshuolto kata työntekijän gynekologipalveluita.

Usein naiset ovat pakotettuja ostamaan gynekologiset palvelunsa kalliilta yksityiseltä sektorilta. Pienituloisilla naisilla ei kuitenkaan ole tähän varaa.  Yksityisellä puolella gynekologisessa tarkastuksessa käyminen voi maksaa asiakkaalle jopa 200 euroa ja tämän lisäksi asiakas joutuu maksamaan erikseen jokaisesta mahdollisesta tutkimuksesta. Pienituloisten naisten on usein mahdotonta päästä, sitä tarvitessaan, gynekologin vastaanotolle. Julkisella puolella ei saa lähetettä erikoissairaanhoitoon ja yksityisellä sektorilla käyminen on liian kallista.

Jos nainen ei pääse, sitä tarvitessaan, gynekologin vastaanotolle taikka vastaanotolle pääsy pitkittyy, se voi pahimmillaan johtaa gynekologisten vaivojen kroonistumiseen tai vakaviin sairauksiin. Nainen tarvitsee läpi elämänsä erilaisia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita. Hän myös saattaa jossain vaiheessa elämäänsä tarvita apua vaihdevuosivaivoihinsa. Gynekologiset vaivat ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet ovat usein alidiagnosoituja.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 22 aluevaltuutettua.

Elina Nykyrin (vas.) valtuustoaloite:

Perehdytetään hyvinvointialueen toimijat YK:n vammaissopimukseen sekä kehitetään aluevaltuuston kokousten saavutettavuutta

Me allekirjoittaneet haluamme kehittää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminnan saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Esitämme, että a) aluevaltuuston kokoukset simultaanitulkataan suomalaiselle viittomakielelle, b) aluevaltuuston kokoukset verkkolähetykset (tai niiden tallenteet) tekstitetään, c) aluevaltuuston kokousten verkkolähetykset käännetään reaaliaikaisesti (eli suomenkielisen keskustelun aikana tekstitys on ruotsiksi ja ruotsinkielisen keskustelun aikana tekstitys on suomeksi, esimerkkiä otetaan Länsi-Uudenmaan alueelta) sekä d) hyvinvointialueen luottamushenkilöt ja työntekijät perehdytetään YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (lyhyesti: YK:n vammaissopimus). Ehdotamme, että perehdyttäminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä alueen vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen kanssa.

Sekä YK:n vammaissopimus että yhdenvertaisuuslaki edellyttävät, että vammaisilla henkilöillä on valtaväestöön nähden yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Hyvinvointialueen onkin huomioitava kaikessa toiminnassaan esteettömyys ja saavutettavuus. Vain jos asukas kykenee seuraamaan alueensa valtuuston kokouksia, on hänellä mahdollisuus vaikuttaa alueensa päätöksentekoon. Aluevaltuuston kokousten tulkkaamisesta suomalaiselle viittomakielelle hyötyisivät etenkin viittomakieltä taitava kuurot, kuuroutuneet ja kuulovammaiset henkilöt. Aluevaltuuston kokousten (tai niiden tallenteiden) tekstittämisestä hyötyisivät puolestaan etenkin huonokuuloiset ja/tai muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat henkilö (lyhyesti: muunkieliset).

Vantaan ja Keravan hallintosäännön 7 pykälässä todetaan: ”Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon suomen ja ruotsinkielisten sekä muiden tärkeimpien kieliryhmien, mukaan lukien viittomakielisten, tarpeet. Lisäksi viestinnässä huomioidaan saavutettavuus ja esteettömyys.” Sekä EU:n saavutettavuusdirektiivi että siitä seuraava laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta edellyttävät digitaalisten palveluiden, kuten aluevaltuuston kokousten verkkotallenteiden, saavutettavuutta. Lain mukaan julkisen toimijan tuottama verkkotallenne on tekstitettävä ja/tai tulkattava viittomakielelle, jos se jää Internettiin yli 14 vuorokaudeksi.

Suomessa on noin 10 000–14 000 suomalaista viittomakieltä taitavaa henkilöä. Arviolta 5500 Suomessa asuvan äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Suomessa elää noin 5000 syntymästään saakka kuuroa henkilöä ja 3000 myöhemmin elämässään kuuroutunutta ihmistä. Kuulovammaisia henkilöitä on Suomessa noin 800 000. (Lähde: https://oikeusministerio.fi/viittomakielet, https://oikeusministerio.fi/viittomakielet ja https://www.kuuloliitto.fi/kuulo/).

Vuoden 2022 lopussa Vantaalla ja Keravalla asui aviolta 28 500 vammaista ihmistä ja 56 491 muunkielistä henkilöä. 85 000 vantaalaisen tai keravalaisen voidaan siis arvioida hyötyvän aluevaltuuston kokousten tekstityksestä tai viittomakielelle tulkkaamisesta. Vantaan ja Keravan väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 280 495. (Lähde: https://vakehyva.fi/sites/default/files/document/Alueellinen%20hyvinvointikertomus%20ja%20-suunnitelma_luonnos_080923.pdf).

Me allekirjoittaneet haluamme edistää yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumisen ja sen seuraamisen saavutettavuutta. Yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava saavutettavaa kaikille. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon on oltava kaiken julkisen toiminnan lähtökohta. Se ei saa olla kustannuskysymys.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 22 aluevaltuutettua.

Gashaw Bibanin (vas.) ja Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite:

Työllistymistakuun käyttöönotto hyvinvointialueella

Työllistymistakuumalli on nimensä mukaisesti takuu työpaikan takaamisesta valmistuville opiskelijoille. Takuun piiriin voidaan lisätä lähihoitajien, laitosapulaisten sekä muita hyvinvointialueen tehtäviä, joiden vaatimustaso on ammatillinen tutkinto. Ruotsissa työllistymistakuuta on kokeillut muun muassa Uppsalan kunta (Anställningsgaranti för utbildade barnskötare och undersköterskor – Uppsala kommun) hyvin tuloksin. Mallin ansiosta opiskelijat ovat olleet enemmän motivoituneita ja alojen vetovoimaisuus on lisääntynyt.

Työllistyminen mahdollisimman nopeasti opintojen jälkeen antaa nuorille uskoa tulevaisuuteen, auttaa itsenäisen toimeentulon alkuun, ehkäisee syrjäytymisen riskiä ja kiinnittää nuoria työelämään ja laajemmin yhteiskuntaan. Hyvinvointialue on työnantajana merkittävä ja sen yhteiskunnallinen vastuu on ilmeinen.

Vastaava aloite on myös jätetty Vantaan kaupunginvaltuustossa 21.8.2023. Myös kasvatuksen ja oppimisen lautakunnassa on tehty samansisältöinen esitys. Myös Keravan kaupunginhallituksessa on tarkoitus jättää vastaavanlainen aloite.

Edellä olevilla perusteilla me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan sisältöisen aloitteen: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet kokeilla ja myöhemmin toteuttaa työllistämistakuumallia yhteistyössä Varian, Keudan ja kuntien opetustoimen kanssa.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 28 aluevaltuutettua.

 Jussi Saramon (vas.) valtuustoaloite:

Hätähuuto valtioneuvostolle

Useamman hallituskauden ajan on valmisteltu sote-uudistusta tarkoituksena käyttää resursseja tehokkaammin. Uudistuksen lähtökohta on ollut oikea-aikaistaa apua, hoitoa ja hoivaa perus- ja erikoistason palvelut yhdistämällä, jolloin kalleimmat palvelut kuten erikoissairaanhoito vähenevät. Näin vanhenevan väestön aiheuttama menokasvu on loivempaa kuin se muuten olisi, ja työntekijäresurssi riittää parempiin palveluihin.

Kunnat velkaantuivat vielä vuonna 2019 valtiota enemmän, yli kolme miljardia, suurimpana yksittäisenä syynä sote-palveluiden alibudjetointi suhteessa verorahoitukseen ja valtionapuun. Rahoituksen siirryttyä kunnilta valtiolle sellaisenaan indeksillä korotettuna, siirtyi mukana myös rahoitusvajetta. Arvioiden mukaan hyvinvointialueilta puuttuu palveluiden järjestämisestä yli miljardi euroa. Kuntien tavoin hyvinvointialueet eivät kuitenkaan voi kattaa vajetta verottamalla, velkaantumalla tai muiden sektorien menojen leikkauksilla.

Olisi vastuutonta teeskennellä, että hyvinvointialueet voisivat selvitä nykyisestä mahdottomasta tilanteesta, jossa isoja säästöjä edellytetään jo lähivuosina. Palvelut on jo nyt järjestetty Suomessa selvästi verrokkimaita halvemmalla. Niin kauan kuin sote-uudistusta on tehty, on lähtökohta ollut taittaa tulevaisuuden menokasvua, ei säästää entisestään työntekijävajeesta kärsivistä palveluista.

Esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vetoaa valtioneuvostoon sekä virallisten kanavien että julkisuuden kautta, jotta hallitusohjelmaan sisältyvät miljardileikkaukset peruttaisiin ja alueille annettaisiin kipeästi kaivattua lisärahoitusta.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 15 aluevaltuutettua.

Funda Demirin (vas.) ja Ulla-Maija Kopran (sd.) valtuustoaloite:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle perustettava selviämishoitoyksikkö

Selviämishoitoyksikössä hoidetaan terveydenhuollon ammattilaisten valvonnassa vahvasti päihtyneitä henkilöitä, joiden psyykkinen ja fyysinen terveydentila edellyttää asianmukaista arviointia ja seurantaa. Tämän avulla ehkäistään ja/tai pyritään vähentämään päihtyneen henkilön inhimillistä kärsimystä, vakavia fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja ja pahimmillaan kuolemaa. On huomioitava, että putkakuolemia tapahtuu valitettavan säännöllisesti.

Selviämishoitoyksikön perustaminen vähentää putkakuolemia. Poliisin tai muiden viranomaisten toimesta putkaan päätyneet henkilöt sairastavat usein vakavaa päihderiippuvuutta, joka edellyttää päihdehoitoon erikoistuneen hoitohenkilöstön ammattitaitoista hoitoa ja valvontaa. Putkaan vieminen tai sinne sijoittaminen ei ole myöskään eettisesti tai inhimillisesti oikea toimenpide päihtymystilan hoitamisessa.

Selviämishoitoyksikkö voidaan toteuttaa päihdeinterventiota nopeasti ja matalalla kynnyksellä, jonka jälkeen henkilölle voidaan antaa kattavaa tietoa hyvinvointialueen päihdepalveluista ja ohjata myös henkilö jatkohoitoon. Päihtyneen henkilön tulisi saada terveydentilansa kannalta asianmukaista ja ammattilaisten tuottamaa terveydenhoitoa. Varsinkin heikkokuntoisten päihtyneiden osalta esimerkiksi poliisiviranomaiset ovat tuoneet esille (STM 2011), että terveydenhuollon ammattilaisten tulisi vastata päihtyneiden henkilöiden valvonnasta, sekä sellaisista päihtyneistä, jotka ovat esimerkiksi kaatuneet ja lyöneet päänsä tai ovat muuten terveydenhuollon toimenpiteiden tarpeessa.

On tiedossa, että esimerkiksi Peijaksen päivystyksen henkilökunnan resursseja kuormittaa se, että päihtymystilan seurantaan viedään henkilöitä ilman, että heillä olisi akuuttia hoitoa vaativia somaattisia tai psyykkisiä oireita tai sairauksia päihtymystilansa lisäksi. Potilaspaikkaresursseja vievät siten henkilöt, joilla hoidon tavoitteena on ainoastaan päihtymistilasta selviäminen. Päihtyneiden henkilöiden hoitamiseen suunnatussa selviämishoitoyksikössä voidaan toteuttaa akuutin päihdehoidon kokonaisvaltainen hoidon arviointi ja seuranta. Lisäksi selviämishoitoyksikössä olisi mahdollista käynnistää päihdevieroitus ja hoitoonohjaus asianmukaisiin päihdepalveluihin.

Suurimmilla hyvinvointialueilla, kuten Pirkanmaan- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla sekä Helsingissä on omat selviämishoitoyskikkönsä ja ne toimivat osana päihdehoitoa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on väestömäärältään ja kooltaan yksi suurimmista hyvinvointialueista. Selviämishoitoyksikkö vapauttaisi Peijaksen päivystyksen potilaspaikkoja heille, jotka tarvitsevat somaattisen tai psyykkisen sairauden takia hoitoa ja se rauhoittaisi muutenkin päivystyksen toimintaa, vähentäisi putkakuolemia ja olisi myös kustannustehokkaampaa.

Haluamme, että hyvinvointialue lähtee selvittämään selviämishoitoyksikön perustamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 34 aluevaltuutettua.

Elina Nykyrin (vas.) valtuustoaloite:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tarvitaan pienituloisuusohjelma ja –opas

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle laaditaan pienituloisuusohjelma ja -opas, jonka valmistelee monialainen erilaisista alueen toimijoista koostuva työryhmä. Pienituloisuusohjelman ja -oppaan laatimistyön seurantaryhmässä on oltava kaikkien puolueiden edustus.

Pienituloisuusohjelma

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee pienituloisuusohjelmassaan asettaa selkeät tavoitteet ja toimenpiteet köyhyyden/vähävaraisuuden, syrjäytymisen, huono-osaisuuden, sekä eriarvoisuuden ja eriarvoistumisen vähentämiseksi vantaalaisten ja keravalaisten keskuudessa. Pienituloisuusohjelmassa on syytä erityisesti keskittyä erilaisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. On tärkeää, että hyvinvointialueemme tekee tiivistä yhteistyötä Vantaan ja Keravan kaupunkien toimijoiden kanssa pienituloisuusohjelmaa laatiessaan.

Pienituloisuusopas

Pienituloisuusoppaaseen on tarkoitus koota keinoja vähävaraiset/pienituloisten keravalaisten ja vantaalaisten ohjaamiseksi palveluiden ja tukien pariin. Pienituloisuusoppaaseen on siis syytä koota keinoja, joilla hyvinvointialue voi, yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa, helpottaa pienituloisten/vähävaraisten vantaalaisten ja keravalaisten arkea sekä tukea heitä vaikeissa elämäntilanteissa. Palveluiden yhdenvertaistaminen on sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita. Se ei mukaan voi toteutua, elleivät palvelut ole saavutettavia myös kaikkein vähäosaisimmille ihmisille.

Koska palvelujärjestelmämme on hajanainen, on palveluiden ja tukien saavutettavuus huono. Kaikilla vähävaraisilla/pienituloisilla vantaalaisilla ja keravalaisilla ei ole voimavaroja tai mahdollisuuksia löytää heille kuuluvia palveluita tai tukia. Vaikea elämäntilanne tai puutteelliset tietotekniikkataidot ovat usein esteenä palveluiden ja tukien piiriin hakeutumiselle.

Pienituloisuusoppaaseen on syytä koota hyvinvointialueen ja muiden alueen toimijoiden vantaalaisille ja keravalaisille tarjoamia palveluita ja tukia. Oppaassa pitää kertoa selkeästi, millaisia ehtoja palveluiden ja tukien saamiselle on, ja miten niitä haetaan.

Pienituloisuusoppaan on syytä olla luettavissa hyvinvointialueen verkkosivuilta. Koska kaikki vantaalaiset ja keravalaiset käytä nettiä, on opas oltava saatavissa myös paperisessa muodossa. Esimerkiksi vantaalaiset ja keravalaiset järjestöt sekä Vantaa-infot voisivat jakaa pienituloisuusopasta sitä tarvitseville asukkaille.

Hyvinvointialueelle on perustettava ns. köyhyys-/vähävaraisuustyöryhmä pienituloisuusoppaan ja -ohjelman laatimista varten

Pienituloisuusohjelman ja -oppaan valmistelua varten tulee hyvinvointialueen perustaa ns. köyhyys- tai vähävaraisuustyöryhmä. Työryhmässä pitää olla mukana muun muassa seuraavien tahojen edustajat: alueen asukkaat ja työntekijät, paikalliset järjestöt, oppilaitokset ja seurakunnat, Vantaan ja Keravan kaupungit, Kansaneläkelaitos (Kela), kaikki aluevaltuustoryhmät sekä kunnalliset ja alueelliset vaikuttamistoimielimet (eli nuorisovaltuustot, vammais- ja vanhusneuvostot ja monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunnat).

 Joka kymmenes Vantaan ja Keravan alueella asuva on vähävarainen/pienituloinen

Suomessa ei ole virallista pienituloisuuden määritelmää, mutta käytetyimmän määritelmän mukaan pienituloisia ovat ne henkilöt tai kotitaloudet, joiden nettotulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien nettotulojen mediaanista. Pienituloisuuden raja vaihtelee vuosittain sen mukaan, mikä on suomalaisten nettotulojen mediaani. Pienituloisena/vähävaraisena pidettiin vuonna 2021 ihmistä, jonka nettotulot ovat alle 1350 euroa kuukaudessa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli arviolta 718 700 vähävaraista henkilöä vuonna 2021. Suomalaisista siis 13,2 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2021. Perusturvan varassa eläviä suomalaisia arviolta 241 200 vuonna 2021. Toimeentulotukea sai arviolta 425 000 suomalaista vuonna 2021. Se tarkoittaa 7,7 prosenttia väestöstä. Arviolta 10,3 prosenttia vantaalaisista ja 10,1 keravalaisista oli pienituloisia vuonna 2021. Pienituloisia ihmisiä asui vuonna 2021 Vantaalla 25 500 ja Keravalla 3698.

Pienituloisuudessa ei ole kyse pelkästään rahan puutteesta, vaan se aiheuttaa usein huono-osaisuuden kierteen

Vähävaraisuus/pienituloisuus/köyhyys vaikuttaa laajasti ihmisen ja hänen läheistensä arkeen. Vähävaraisuudessa ei siis ole kyse ainoastaan rahan puutteesta. Pienituloisuus merkitsee usein jatkuvaa perusturvallisuuden puutetta ja kamppailua osallisuudesta yhteiskuntaan. Pahimmillaan vähävaraisuus aiheuttaa huono-osaisuuden kierteen, jossa taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat kasaantuvat. Köyhyyden, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden vähentäminen ja ennaltaehkäisy kytkeytyvät vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, joka on sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden ydintehtävä.

Pienituloisuus usein heikentää merkittävästi ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Toisaalta sosiaaliset taikka terveysongelmat ovat usein pienituloisuuden taustalla. Vuoden 2021 köyhyysraportissa kerrotaan, että ”pienituloisuuden taustalla on usein päihde- ja/tai mielenterveysongelma, työttömyys, vammasta tai pitkäaikaissairaudesta johtuva työkyvyttömyys tai osatyökykyisyys, sukupolvelta toiselle periytyvä huono-osaisuus, matala koulutustaso, monilapsisuus, yksinhuoltajuus, yksin asuminen tai opiskelut”. 

Pienituloisilla on usein enemmän palveluiden käytön tarvetta, mutta he käyttävät usein muita vähemmän palveluita

 Vähävaraisilla ihmisillä on muita enemmän tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta heillä on myös muita korkeampi kynnys hakeutua niiden pariin. Terveyserot eri tuloluokkien välillä aiheuttavat sekä inhimillistä kärsimystä että suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Tuloluokkien välisiin terveyseroihin vaikuttaa muun muassa se, että Suomessa peritään korkeita asiakasmaksuja. Asiakasmaksuja alentamalla voitaisiin todennäköisesti kaventaa tuloluokkien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.

Vähävaraisuus on vahvasti ylisukupolvista

Vähävaraisuus siirtyy usein sukupolvelta toiselle. Pienituloisen perheen lapsella on suurempi riski kärsiä aikuisenakin vähävaraisuudesta ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Vähävaraisuuden ylisukupolvisuutta vahvistaa se, että Suomessa pienituloiset jäävät muita Pohjoismaita useammin vaille tarvitsemiaan palveluja ja tukia (lähde: Kela).

Hyvinvointialueilla on oltava keinoja pienituloisten/vähävaraisten auttamiseksi ja tukemiseksi sekä vähävaraisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi

​​​​​​Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden ydintehtävä on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja tukeminen. Tähän kuuluu erottamattomasti eriarvoisuuden, vähävaraisuuden, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ennaltaehkäisy ja purkaminen niillä keinoilla, joita hyvinvointialueella on käytettävissään. Hyvinvointialueella voidaan vaikuttaa esimerkiksi ennaltaehkäisevien palveluiden laatuun ja saatavuuteen, asiakasmaksuihin, psykososiaalisen hoidon saatavuuteen, päihdehoidon vaihtoehtoihin sekä lapsiperheille ei-lakisääteisiin palveluihin.

Hyvinvointialueen toiminnan järjestelmällinen tarkasteleminen erityisesti vähävaraisuuden ennaltaehkäisyn ja vähentämisen näkökulmasta mahdollistaa pitkäjänteisen työn vantaalaisten ja keravalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen pysyvän kaventamisen eteen. Tämä on myös hyvinvointialueemme taloudellisen kestävyyden perusta.

Tampereen kaupungilla on hyviä kokemuksia köyhyysohjelmasta ja Vantaalla ohjelman laatimistarve tiedostetaan

Tampereen kaupungilla on ollut käytössä köyhyysohjelma monta valtuustokautta. Se on tuntuvasti parantanut tamperelaisten hyvinvointia sekä ennaltaehkäissyt ongelmia. Tampereen kaupungin köyhyysohjelman toimenpiteitä ovat olleet muun muassa panostukset ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen sekä oppilas-, opiskelija- ja kouluterveydenhuoltoon, aktiivipassi, ruokajakelu ja maksuttoman harrastamisen laajentaminen. Tampereen kaupungin köyhyysohjelman laati kaikista valtuustoryhmistä koostunut ns. köyhyystyöryhmä.

Vantaan kaupunki on tiedostanut pienituloisuusohjelman laatimisen tarpeellisuuden. Tämä kävi ilmi valtuustoaloitevastauksessa. Vastauksessa todettiin myös, että sosiaali- ja terveyspalveluilla on oltava ohjelmassa suuri rooli.

Me allekirjoittaneet haluamme siis, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle laaditaan pienituloisuusohjelma ja -opas, jonka valmistelee monialainen erilaisista alueen toimijoista koostuva työryhmä. Pienituloisuusohjelman ja -oppaan laatimistyön seurantaryhmässä on oltava kaikkien puolueiden edustus. Tiedostostamme, että aloitteella on talousvaikutuksia ja toivomme, että aloite huomioidaan, kun hyvinvointialueelle laaditaan vuoden 2024 talousarvio.

 Lähteet

  • Suomen köyhyysraportti 2022: https://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2022/10/EAPN-FIN_Koyhyysvahti-2022_nettiin-valmis.pdf
  • Uutisia köyhyysraporttiin 2022 liittyen:
    • https://www.soste.fi/uutiset/koyhyysvahti-2022-kriisit-toisensa-jalkeen-osuvat-samoihin-ihmisiin-tarvitaan-maaratietoista-politiikkaa-koyhyyden-kasvun-hillitsemiseksi/
    • https://www.eapn.fi/koyhyysvahti-2022-myonteista-kehitysta-mutta-myos-merkkeja-koyhyyden-syvenemisesta/
  • Suomen köyhyysraportti 2021: https://www.eapn.fi/koyhyysvahti-2021-tiivis-paketti-koyhyydesta-ja-koronan-vaikutuksista/
  • Tilastokeskuksen tulonjakotilastot: https://www.stat.fi/tilasto/tjt
  • Keravan kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2017–2020: https://www.hyvinvointikertomus.fi/preview/7131074713
  • Keravan kaupunki, luonnos hyvinvointikertomuksesta ja -suunnitelmasta 2023: https://kerava.production.geniem.io/uploads/sites/2/2023/01/hyvinvointikertomus-ja-hyvinvointisuunnitelma-luonnos.pdf
  • Vantaan kaupungin hyvinvointiohjelma 2018–2022: https://www.vantaa.fi/fi/hankkeet/hanke/vantaan-hyvinvointiohjelma-2018-2022
  • Vantaan kaupunki, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/talous-ja-strategia/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen  
  • Vantaan kaupungin hyvinvointikatsaus 2022: https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Hyvinvointikatsaus%202022_Vantaan%20kaupunki.pdf
  • Vantaan kaupungin hyvinvointikertomus 2020: https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Hyvinvointikertomus%202020_Vantaan%20kaupunki.pdf
  • Tampereen kaupungin köyhyysohjelma 2018–2021: https://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/06/Tampereen-kaupungin-k%C3%B6yhyysohjelma-2018-2021.pdf
  • Tampereen kaupungin köyhyysohjelman 2018–2021 raportti:  https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_762021/Tampereen_kaupungin_koyhyysohjelman_2018(228333)
  • Tampereen kaupungin köyhyystyöryhmän 2021–2025 nimeäminen:  https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Viranhaltijat/Pormestari/Koyhyystyoryhman_nimeaminen_valtuustokau(254957)​​​​​​
  • Juttuja Tampereen kaupungin köyhyysohjelmaan liittyen:
    • https://mikkoaaltonen.fi/tampereelle-koyhyysohjelma/  
    • https://vasenkaista.fi/2014/10/tampere-sai-koyhyysohjelman/
    • https://mikkoaaltonen.fi/koyhyysohjelma-kaupunginvaltuustossa/
    • https://mikkoaaltonen.fi/koyhyysohjelma-tamopereelle/koyhyysohjelma/
    • https://yle.fi/a/3-7537417 
  • Kukka Kunnarin valtuustoaloite: köyhyysohjelma Pirkanmaan hyvinvointialueelle:  https://vasenkaista.fi/2022/11/toimenpiteita-koyhyyden-ja-eriarvoisuuden-vahentamiseksi-hyvinvointialueella
  • Allekirjoittaneen valtuustoaloite: pienituloisuusopas ja -ohjelma Vantaalle: http://paatokset.vantaa.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=2337108 
  • Vastaus allekirjoittaneen valtuustoaloitteeseen: https://paatokset.vantaa.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=2480295
  • Jyväskylän kaupungin köyhyysohjelma 2020–2024: https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/2022-10/koyhyysohjelma-2020-2024.pdf
  • Mervi Uusitalon tekemä aloite Turun kaupungin valtuustolle: 
    • https://www.turku.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/aloite/hae/1768723
    • https://www.turunvasemmisto.fi/blogi/2019/12/12/32563/?page2 
    • https://www.turunvasemmisto.fi/blogi/2019/12/12/32563
    • http://merviuusitalo.fi/aloitteeni-turun-koyhyysohjelma/

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 10 aluevaltuutettua.

Gashaw Bibanin (vas.) valtuustoaloite:

Terveysneuvola Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle

Terveysneuvolakonsepti on aiemmin tuttu Uudenkaupungin ja Mikkelin kunnista. Terveysneuvola palvelee matalalla kynnyksellä tarkoituksenaan panostaa terveystiedon ja terveyslukutaidon lisäämiseen.

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen strategian mukaan panostamme ennaltaehkäisyyn. Parasta ennaltaehkäisyä yksilön kannalta on riittävä tietotaito ja työkalut oman terveyden edistämiseen ja ylläpitoon.

Me allekirjoittaneet ehdotamme Terveysneuvolapalvelun kokeilua esim. kolmelle suurimmalle alueelle: Kerava, Länsi-Vantaa ja Itä-Vantaa. Vaikuttavuutta tulisi seurata kyselyiden ja seurannan avulla.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 6 aluevaltuutettua.

Gashaw Bibanin (vas.) valtuustoaloite:

Kansallisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategian konkreettisen toimeenpanosuunnitelman laatiminen VAKEEN

”Vantaa-Keravan hyvinvointialue tavoittelee Suomen parhaan hyvinvointialueen statusta. Osana kansallista hyvinvointialueiden verkostoa, Vantaa-Keravan hyvinvointialue käynnistää terveydenedistämisen strategian laatimisen ja konkreettiset toimet sen toimeenpanemiseksi ja kannustaa myös muita hyvinvointialueita mukaan kampanjaan.

Me allekirjoittaneet ehdotamme konkreettisen toimeenpanosuunnittelman laatimista kansallisen terveydenedistämisen strategian (THL, TEHY) toimeenpanemiseksi.

Terveyden edistäminen on muutakin kuin sairauden hoitoa, siksi on ennaltaehkäisyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta tärkeää panostaa laajoihin kampanjoihin ja strategioissaan nimetä konkreettiset toimet, jolla se edistää ja ajaa alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 6 aluevaltuutettua.

Gashaw Bibanin (vas.) valtuustoaloite:

Kevyen tuen palvelu iäkkäille, jotka eivät täytä kotihoidon tai kuntoutustarpeen edellytystä

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen palvelutarjonnasta ei löydy jatkuvaa tukipalvelua itsenäisille ikääntyneille ennaltaehkäisyn keinona sekä ikääntyneiden kotona asumisen tueksi ja arjessa selviytymisen parantamiseksi.

VAKEn palveluvalikoimaan tulee lisätä kevyen palvelun tuki, joka mahdollistaa rinnalla kulkemisen ilman määräaikoja. Sen tavoitteena on ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen sekä hyvinvointia edistävien olosuhteiden vahvistaminen.

Palvelun avulla tuemme iäkkäiden selviytymistä yksin arjessa ja lisäksi ehkäisemme syrjäytymistä. Monelle on kohtuuttoman vaikeaa selviytyä mm. palvelutarjonnan kartoittamisesta. Palvelu olisi mahdollista toteuttaa nykyisten rakenteiden puitteissa, esim. seniorineuvonnan kautta.

Ennaltaehkäisy on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevä keino tukea lisääntyvää ikäihmisten tuen tarvetta.

Me allekirjoittaneet esitämme edellä mainituin perustein lisäämään palveluvalikoimaan ikäihmisten kevyen tuen palvelun VAKEn palveluvalikoimaan.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 15 aluevaltuutettua.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite:

Irtaantuminen Attendon / SOL:n ateria- ja puhtauspalveluista

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on kilpailuttanut ruoka- ja siivouspalvelunsa. Kokouksessaan 6.9.2022 aluehallitus päätti valita palveluiden tuottajaksi Attendo Majakka Oy ja Sol Palvelut-ryhmittymän siten, että sopimuskausi on voimassa 48 kuukautta sopimuksen allekirjoituksesta (7.10.2022), jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Palaute uudesta palveluntuottajasta on ollut alusta lukien kielteistä. Jokin aika sitten julkisuuteen nousi tapaus, jossa keravalaiselle kotipalvelun asiakkaalle oli toimitettu löysästä perunamuusista ja puolestatoista makkarasta koostuva ateria. Myöskään lounaalla ei enää tarjota jälkiruokaa. Maaliskuun puolivälissä aluevaltuutetut saivat palautetta, jonka mukaan keravalaisessa vanhusten hoitokodissa olisi otettu mehu pois vanhusten juomavalikoimasta. Syntyneen kohun seurauksena mehu kuitenkin palautettiin valikoimiin.

Aluehallitus pyysikin helmikuun alussa 2023 yksimielisesti selvitystä ruokapalveluiden ongelmista. Virkamiestyönä tehty selvitys annettiin aluehallitukselle 14.3.

Alkuvuodesta tehdyn runsaan 200 reklamaation mukaan asiakkaille on joskus toimitettu väärä ateria, ateria ei ole ollut ruokavalion mukainen tai sen on sisältänyt allergeenia, ruoka ei ole ollut riittävän lämmintä, annoskoot ovat liian pieniä, eri osastojen ateriat ovat menneet sekaisin, soseaterioissa on väärä salaatti tai päiväysmerkinnät ovat puutteellisia.

Moni ruokapalveluiden asiakas on kuitenkin haavoittuvassa asemassa oleva vanhus tai vammainen, jolloin heillä voi olla hyvinkin rajalliset voimavarat tehdä reklamaatioita. Samalla oikeanlainen ja riittävä ravitsemus on erityisen tärkeä juuri mahdollisesti heikossa kunnossa oleville vanhuksille, samoin kuin sairauksista toipuville terveyspalveluiden asiakkaille.

Päättäjille on vakuutettu, että kustannus ruokapalvelusta on nyt sama kuin se oli ennen kilpailutusta. Selvityksen yhteydessä kävi ilmi, että Attendo Majakka ja Sol Palvelut – ryhmä saa kyseisestä ruokapalvelutoiminnastaan viiden prosentin katteen. On selvää, että tämä kate on pois muista kustannuksista ja näin ollen esimerkiksi ruoan laadusta.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:

* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käynnistää selvityksen, jolla valmistaudutaan irtautumaan Attendon ja SOL Palvelut – ryhmän tuottamista ateria- ja puhtauspalveluista ja otetaan tavoitteeksi tarjottavan ruoan laadun selkeä parantaminen.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän aluevaltuutetut sekä 1 muu aluevaltuutettu.

Gashaw Bibanin (vas.) valtuustoaloite:

Erityisnuorisotyö osaksi lastensuojelun palvelutarpeenarviointia

Hyvinvointialue tekee aktiivista, yhteistä ja monialaista työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä järjestöjen ja viranomaisten kanssa.

Nuorten kasvavien haasteiden vuoksi nuorisotyön merkitystä tulisi korostaa entisestään jo osana palvelutarpeenarviointia, jotta nuoren tilanteesta saadaan jo arviointivaiheessa kokonaisvaltainen kuva. Nuorisotyön lähtökohtana on nuoren elinympäristön hahmottaminen ja sen myötä nuoren oman toimijuuden vahvistaminen niin yksilö- kuin ryhmätilanteissa. Erityis-nuorisotyöntekijän tulisikin toimia sosiaalityöntekijän työparina palvelutarpeen arvioinnissa kokonaisvaltaisen ja moniammatillisen toiminnan kehittämiseksi sekä nuoren kriisiytymisen ennaltaehkäisemiseksi.

Perusteita aloitteelle:

  • Nuoreen kontaktin saamisen tueksi, mikäli ilmenee vaikeuksia sosiaalityön puolella
  • Ympäristön tuoma toimintamalli
  • Vuoropuhelun ja yhteistyön lisääminen nuorten edun mukaista
  • Nuorisotyö tuo mukanaan erilaisen lähestymisen, jota voidaan hyödyntää systemaattisemmin, jotta saadaan nuoren kannalta paras tulos
  • Nuorisotyön joka tuntee nuoren ennestään, on helpompi saada käsitys nuoren kokonaistilanteesta (vahvuudet, voimavarat, kiinnostuksen kohteet, ympäristö, ystäväpiiri)

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 18 aluevaltuutettua.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee perustaa henkilöstöasioiden lautakunta

Sote-alan kriisiytynyt henkilökuntatilanne vaatii hyvinvointialueelta uudenlaisia keinoja ratkaista alueemme henkilöstöasioita.

Henkilöstön veto- ja pitovoimaisuuden, palkkaus- ja työaikojen toimivuuden kannalta pidämme tärkeänä perustaa teemaan keskittyvän lautakunnan seuraamaan ja ottamaan isommin roolia keskeisiin henkilöstöasioihin.

Henkilöstön saatavuus, johtaminen ja pysyvyys ovat kriittisiä tekijöitä sote-uudistuksen onnistumiselle.

Mikäli henkilöstöasioiden lautakunta päätetään perustaa, ja siirtää kaikki aluehallituksen henkilöstöasiat, vältytään todennäköisesti myös aluehallituksen jäsenten esteellisyydeltä.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 10 aluevaltuutettua.

Pia Lohikosken (vas.) valtuustoaloite:

Laaditaan asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä ohjelma Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Laaditaan asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä ohjelma Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Asunnottomuuden poistamiseen tarvitaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä yhteistyötä. Tärkeintä on varmistaa, että asunnottomat ja heidän palvelunsa eivät sote-uudistuksen myötä tipahda hyvinvointialueen ja kuntien väliin.

Erityisesti pitkään asunnottomuudesta kärsineet tarvitsevat aktiivista tukea muiden elämän haasteiden ratkaisemiseen ja asumisen onnistumisen varmistamiseen. Tämän mahdollistaminen vaatii yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä.

Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle laaditaan asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä ohjelma.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 19 aluevaltuutettua.

Elina Nykyrin (vas.) valtuustoaloite:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee laatia vammaispoliittinen ohjelma ja käyttää yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy käyttämään yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia tehdessään päätöksiä ja arvioidessaan niiden vaikutuksia. Samaan tapaan, kun hyvinvointialue arvioi ja seuraa päätöstensä lapsivaikutuksia, on sen arvioitava ja seurattava päätöstensä vaikutuksia asukkaiden yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnissa on huomioitava etenkin haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät, kuten vammaiset ihmiset.

Toiseksi. Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laatii konkreettisia toimenpiteitä sisältävän vammaispoliittisen ohjelman, jota päivitetään ainakin kerran valtuustokaudessa. Ei riitä, että vammaiset ihmiset mainitaan lyhyesti hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmissa sekä hyvinvointikertomuksissa ja -katsauksissa.

Hyvinvointialue edistää vammaispoliittisen ohjelman avulla vammaisten ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. Se auttaa hyvinvointialuetta kehittämään kaikkia palveluitaan ja tukiaan vammaisille ihmisille sopiviksi. Ohjelman avulla voimme lisäksi näyttää mallia muille kunnille ja hyvinvointialueille.

Vammaispoliittisessa ohjelmassa tulee kartoittaa vammaisten ihmisten sekä heidän läheistensä tarvitsemien palveluiden ja tukien ongelmat. Siihen on myös kerättävä ongelmien ratkaisukeinoja. Vammaisten ihmisten tarvitsemien palveluiden ja tukien toimivuus on turvattava. Hyvinvointialueen on kehitettävä toimintansa esteettömyyttä ja saavutettavuutta ja edistettävä vammaisten ihmisten yhdenvertaisia työllistymis-, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Hyvinvointialueen käyttämien tilojen ja sen tarjoamien palveluiden ja tukien on oltava esteettömiä ja saavutettavia.  On myös kiinnitettävä huomioita palveluohjaukseen ja -neuvontaan ja sen sujuvuuteen. Hyvinvointialueen viestinnän on oltava selkeää, saavutettavaa sekä monikanavaista ja -kielistä. Hyvinvointialueen on muistettava viestinnässään ne, jotka eivät pysty Internettiä käyttämään.

Palvelu- ja tukipäätökset on tehtävä asiakkaan etu edellä. Vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä on otettava mukaan hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen. Vammaisen henkilön on voitava vaikuttaa omiin palveluihinsa ja tukiinsa. Vammaisen ihmisen tulee esimerkiksi voida itse päättää, missä, miten ja kenen kanssa hän asuu.

Tulee hälventää vammaisuuteen liittyviä asenteita ja ennakkoluuloja ja puuttua vammaisten ihmisten usein kohtaamaan syrjintään, väkivaltaan, häirintään ja yksinäisyyteen. On puututtava siihen, että vammaisella naisella tai tytöllä on tutkitusti 2–10 kertaa suurempi riski joutua väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi kuin muilla naisilla ja tytöillä.

Hyvinvointialueen on tärkeää vahvistaa alueen potilas- ja vammaisjärjestöjen sekä vaikuttamistoimielinten (nuorisovaltuusto, vammais- ja vanhusneuvostot ja monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta) mahdollisuuksia vaikuttaa alueen päätöksentekoon. Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten edustajille on syytä myöntää läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen valtuustossa ja muissa luottamuselimissä.

Hyvinvointialueen on syytä perustaa vammaisasioiden osaamiskeskus. Vammaispalveluiden asiakkaalla pitää olla nimetty omatyöntekijä. Omatyöntekijä on työntekijä, jolla on vastuu asiakkaan asioista.

Hyvinvointialueen työntekijöille, päättäjille ja virkamiehille on syytä järjestää koulutusta vammaisten ihmisten asioista. Koulutuksessa tulee olla mukana kokemusasiantuntijan puheenvuoro. Koulutusten suunnittelussa kannattaa hyödyntää vammais- ja potilasjärjestöjen asiantuntemusta.

Hyvinvointialueen on otettava vammaispoliittisen ohjelman laatimiseen ja päivittämiseen mukaan kaikki tahot, joita asia koskettaa. Mukaan on otettava muun muassa alueen vammaisneuvostot, vammaisalan työntekijät ja potilas- ja vammaisjärjestöt. Erityisen tärkeää on tehdä tiivistä yhteistyötä Vantaan ja Keravan kaupunkien ja HUS:n kanssa. Vantaan kaupunki on päättänyt laatia vammaispoliittisen ohjelman.

Vammaiset henkilöt ovat maailman suurin vähemmistö. He eivät siis ole pieni joukko. Joka kymmenes Suomessa asuva on vammainen. Vantaan ja Keravan alueella asuu ainakin 27 000 vammaista ihmistä. Kuka tahansa voi, koska tahansa, vammautua. Vammainen ihminen on yksilö. Vammaisuus on vain yksi osa häntä. Vammainen henkilö on aktiivinen toimija, ei hoidon tai hoivan kohde.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 24 aluevaltuutettua.

Pia Lohikosken (vas.), Marjo Vackerin (kok.) ja Laura Tulikorven (vihr.) valtuustoaloite:

Etsivän vanhustyön pysyvän toiminnan järjestäminen  Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Aiemmin Vantaalla on toteutettu etsivää vanhustyötä ainakin hankemuodossa vuoteen 2021. Keravalla toimii löytävän vanhustyön työryhmä, jossa on mukana Keravan kaupungin vanhuspalveluiden edustajien lisäksi eri kolmannen sektorin toimijoita.

Hyvinvointialueen tulisi varmistaa järjestöyhteistyö ja järjestöjen tuki myös jatkossa. Tavoitteena on tavoittaa ikääntyneitä, jotka ovat tavalla tai toisella jääneet syrjään erilaisista verkostoista tai palveluista.

Ajankohtainen tilanne ikääntyvän väestömme osalta on huolestuttava ja kaikki mahdollinen tuen tarjoaminen myös heille on selvitettävä. Etsivän vanhustyön osalta myös ennakoiminen on prioriteeteissa kärjessä ja tällaisella pysyvällä toiminnalla pystyisimme reagoimaan jo hyvissä ajoin niihin haastaviinkin tilanteisiin. Liian moni ikäihminen on niin sanottua ”hiljaista kansaa”. Heille etsivän vanhustyön tuottama palvelu olisi erityisen tärkeää.

Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaa ja Kerava hyvinvointialue tekisi selvityksen kyseisen palvelun osalta ja kartoittaisi pysyvän toiminnan ratkaisuja jo ennen Vantaa ja Kerava hyvinvointialueelle siirtymistä

Tarkennamme vielä, että palvelu integroitaisiin osana Vantaa ja Kerava hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueella olisi palvelusta seuranta- ja palvelunjärjestämisvastuu, vaikka palveluntuottaja kumppaneina olisikin kolmannen sektorin toimijoita.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 30 aluevaltuutettua.

Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite:

Toimenpiteet ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi

Koko maailmaa ja sen osana Suomea koetellut koronapandemia merkitsi pitkään jatkunutta ihmisten sosiaalista eristämistä toisistaan. Tällä on ollut selkeästi havaittuja haitallisia vaikutuksia eri ikäisten ihmisten mielenterveyteen ja yksinäisyyden kokemuksiin.

Eniten huomiota ovat saaneet nuorten kohtaamat ongelmat, joiden seuraukset saattavat vaikuttaa haitallisesti vielä pitkäänkin. Niiden lievittämiseen ja ratkaisuun on kuitenkin panostettu, kuten oikein onkin.

Korona-ajan sosiaalinen eristys on kuitenkin koetellut myös ikäihmisiä. Monella seniorikansalaisella yksinäisyyden kokemukset saattavat kuitenkin olla pidempiaikaisia, etenkin jos ikääntymisen myötä puoliso, oman ikäiset läheiset ja ystävät ovat jo menehtyneet. Tätä korostaa nykyinen vanhustenhoidon ideologia, jonka lähtökohtana – myös säästösyistä – on ollut, että vanhusten on asuttava kotona mahdollisimman pitkään, vaikka fyysinen ja henkinen kunto ei antaisi siihen enää myöten.

Siksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella pitäisi panostaa toimenpiteisiin, erityisesti etsivään vanhustyöhön, jolla ikäihmisten yksinäisyyden kokemuksia voidaan kartoittaa ja lievittää.

Yksi malleista voisi olla Vantaalla syksyllä 2018 käynnistetty määräaikainen Yksinäiset vanhukset Vantaalla – hanke tai mahdollisesti sen jatkaminen. Hankkeessa kerättiin kyselyn avulla tietoa yksinäisyyden kokemuksista yksin kotona asuvilta yli 75-vuotiailta kaupunkilaisilta. Kysely lähetettiin yli tuhannelle ihmiselle, joista kymmenen valittiin tarkempaan haastatteluun.

Tiedonhankinnan perusteella koottiin toimenpidesuunnitelma, jonka toteuttamiseksi perustettiin erityinen Yksinäiset vanhukset Vantaalla – hanke työntekijöineen. Kokemukset hankkeet olivat rohkaisevia.

Yksi toimenpiteistä keinoista on vanhusten päivätoiminta. Myös eläkeläisjärjestöt ja hyvinvointialueen vanhusneuvosto on kytkettävä tiiviisti mukaan työhön.

Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet Vantaan ja Keravan aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen:

* Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy kartoittamaan yksin asuvien ikäihmisten yksinäisyyden kokemuksia ja käynnistää sekä jatkaa olemassa olevia toimenpiteitä sen lieventämiseksi.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 28 aluevaltuutettua.

Funda Demirin (vas.), Tia Seppäsen (vihr.) ja Matilda Stirkkisen (sd.) valtuustoaloite:

Aloite sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseksi hyvinvointialueen palveluissa ja asiakaskohtaamisissa

Jokaisen yksilön ihmisoikeuksien tulisi toteutua taustasta sekä esimerkiksi sukupuolesta riippumatta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on keskeinen toimija alueen asukkaiden yhdenvertaisuuden sekä yhteisöjen tasa-arvon edistämisessä. Kuitenkin erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat syrjintää sekä ennakkoluuloja arjessaan, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisten elämänlaatuun, aina terveysvaikutuksista työelämään.

Kaikilla on oltava oikeus syrjimättömyyteen käyttämissään sosiaali- ja terveysalan palveluissa, kuitenkaan tämä ei aina toteudu. Syrjivien ja epäasiallisten käytäntöjen takana voi olla tiedon ja osaamisen puute. Moninaisuuden tunnistamista ja sateenkaarisensitiivisyyttä tulisi pyrkiä vahvistamaan poikkileikkaavasti kaikissa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Siksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan voidaan parhaiten vaikuttaa lisäämällä keskeisten sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Hyvinvointialueen palveluja järjestettäessä on tärkeää selvittää nykytilanne eri palvelualojen työntekijöiden koulutuksessa, sateenkaari-tietoisuudessa sekä jo toteutuvassa kehitystyössä. Näin takaamme saavutettavat sekä yhdenvertaisemmat palvelut myös palveluiden integraation jälkeen.

Sateenkaarilasten ja -nuorten tilanteeseen tulisi akuutisti kiinnittää huomiota. Hyvinvointierot ovat enemmistöihin kuuluviin lapsiin verrattuna merkittävät, ja korona on entisestään syventänyt näitä eroja. Sateenkaarilapset ja -nuoret kokevat huomattavasti enemmän väkivaltaa ja kiusaamista kuin muut samanikäiset. Lapsuudenaikaisilla kokemuksilla on vakavia seurauksia esimerkiksi mielenterveydelle.

Kuten sote-järjestämislakikin edellyttää, tulee sekä hyvinvointialueiden että kuntien tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa, jotka edistävät hyvinvointia ja terveyttä. Näihin lukeutuvat myös sateenkaari-järjestöt, joilla on arvokasta käytännön tietotaitoa yhdenvertaisuuden edistämisessä, asiakaskohtaamisten parantamisessa sekä sote-työntekijöiden kouluttamisessa. Hyvinvointialueen tuleekin varmistaa muiden sote-alan järjestöjen ohella yhdenvertaisuustyölle arvokkaiden sateenkaari-järjestöjen osallisuus sekä toimintaedellytykset.

Me aloitteen tekijät yhdessä allekirjoittaneiden kanssa esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

  • selvitetään nykytilanne asiakkaita työssään kohtaavien työntekijöiden koulutuksessa liittyen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamiseen sekä tietoisuuteen sateenkaari-väestön moninaisuudesta
  • Ryhdytään selvityksen perusteella mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin tarjoamalla hyvinvointialueen työntekijöille kohdennettua lisäkoulutusta

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 25 aluevaltuutettua.

Gashaw Bibanin (vas.) valtuustoaloite:

Moninaisuuden huomioiva johtamisstrategia hyvinvointialueelle

Hyvinvointialueelle on laadittava selkeä johtamisstrategia, joka huomioi moninaisuuden ja inkluusion (osallisuuden) periaatteet läpileikkaavasti kaikilla organisaation tasoilla. Työelämän monimuotoisuus lisääntyy. Selkeällä moninaisuuden ja inkluusion johtamisstrategialla on ratkaiseva merkitys henkilöstön veto- ja pitovoimaan, työhyvinvointiin sekä palveluiden tuottamiseen.

Taustaa:

Monimuotoisuuden määritteitä ovat ikä, sukupuoli, vammaisuus, terveydentila, etninen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus ja seksuaalinen suuntautuminen. Nämä ovat myös lain määrittelemiä syrjintäperusteita, joiden vuoksi ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan työntekijänä tai asiakkaana. Työyhteisössä monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat myös työntekijöiden toisistaan poikkeava koulutus, kokemus, taidot, työnteon tapa, persoonallisuus ja arvot. Kaikilla eroavaisuuksilla on vaikutuksensa johtamiseen.

Suomen väestö ja työelämä on muuttumassa kulttuurisesti yhä monimuotoisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Ulkomaalaistaustaisten työllistyminen laajentaa osaamispohjaa ja lisää kansainvälisyyttä. Työelämän ja koko yhteiskunnan monimuotoisuudella, syrjimättömyydellä ja maahanmuutolle myönteisellä asenneilmapiirillä on kriittinen merkitys Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllistymiselle sekä Suomen imagolle globaalissa kilpailussa osaavasta työvoimasta ja kansainvälisistä investoinneista. Ulkomaalaistaustaisten nopea työllistyminen edistää heidän kotoutumistaan ja osallisuuttaan yhteiskunnassa sekä vähentää näin syrjäytymisen mukanaan tuomia kustannuksia ja riskejä.

Oleellista monimuotoisuuden johtamisessa on panostaminen syrjimättömiin ja tasa-arvoisiin käytäntöihin. Organisaatioiden käytännöt, jotka on rakennettu enemmistöä ajatellen, voivat tahattomasti asettaa muista kulttuureista tulleita epäedulliseen asemaan. Organisaatioiden käytännöissä tulisi huomioida henkilöstön monimuotoisuus ja varmistaa, etteivät ne tahattomasti syrji eri kulttuureista tulleita. Myös rekrytoinnissa on syytä panostaa työhönottokäytäntöjen syrjimättömyyteen. Yhdenvertaisuuden toteutumisen lisäksi on työpaikkojen etu saada tehtäviin sopivimmat työntekijät.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 14 aluevaltuutettua.

Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite koskien sairaaloissa käynnistettävää etsivää päihdetyötä.

”Yleisesti voidaan arvioida, että korona-aika on kärjistänyt päihdeongelmia Suomessa. Vaikka alkoholin ja laittomien päihteiden kokonaiskulutus olisi laskenut, kasaantunut kova kulutus ja sen tuomat ongelmat yhä enemmän vakavasti päihderiippuvaisille.

Vaikeat päihdeongelmat näkyvät myös sairaaloiden päivystystoiminnassa ja akuutissa katkaisuhoidossa. Pääkaupunkiseudulla päihdetyötä tekevän Tukikohta ry:n mukaan viidesosa päivystyspotilaista on päihtynyt ja jopa kolmasosa päivystyskäynneistä liittyisi jollain tavoin päihteisiin.

Usein päihderiippuvaisilla on myös muita arjen hallintaan ja jokapäiväisten asioiden hoitamiseen liittyviä ongelmia, joiden ratkaisemista elämää hallitseva päihdeongelma haittaa. Vaikka sairaaloissa saisi hyvää hoitoa, eivät terveyspalvelut kykene hoitojakson jälkeen auttamaan ihmisiä elämänhallinnan ongelmissa ja arjen tuessa. Nämä arjen ongelmat saattavat haitata myöhemmin merkittävästi myös mahdollista päihteetöntä elämää.

Siksi päihdepotilaille pitäisi pystyä tarjoamaan etsivän päihdetyön palveluita jo sairaalajakson aikana.

Tukikohta ry on tehnyt jo vuosia etsivää päihdetyötä sairaalaympäristössä. Niin sanotun SATU-hankkeen myötä päihdeongelmaisille tarjotaan tukea ja palveluohjausta sairaalaympäristössä. Tästä on kokemusta muun muassa Haartmanin ja Malmin sairaaloissa Helsingissä.

Etsivällä päihdetyöllä voitaisiin tarjota apua ja tukea runsaasti päihteitä käyttäville ja psyykkisesti oirehtiville ihmisille. Samalla olisi mahdollista kartoittaa kunkin ihmisen elämäntilannetta erikseen sekä hänen avun ja tuen tarpeitaan. Päihderiippuvainen ihminen voisi saada tukea itsenäiseen asioiden hoitamiseen, elämäntilanteen haltuun ottamiseen sairaalajakson aikana ja sen jälkeen. Lisäksi tarjolla voisi olla vertaistukea. Kokonaisuutena tämä olisi omiaan vähentämään päihderiippuvuudesta aiheutuvia haittoja.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käynnistää etsivän päihdetyön terveyspalveluissa. Tarkoituksena on tarjota tukea ja apua vaikeiden päihdeongelmien takia päivystykseen tai muuhun sairaalahoitoon joutuvien ihmisten arjen ja elämänhallinnan ongelmiin. Yhteistyötä voitaisiin tässä yhteydessä tehdä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa.”

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 15 aluevaltuutettua.

Jussi Saramon (vas.) valtuustoaloite:

Valtuustoaloite neurokirjostrategian laatimiseksi

Neuropsykiatristen diagnoosien määrä on kasvussa ja laskentatavasta riippuen jopa 10 % väestöstä voidaan katsoa neurokirjon henkilöksi. Valtava määrä ihmisiä jää kuitenkin edelleen vaille diagnoosia ja palveluissa on lukuisia poikkileikkaavia ongelmia. 

 Neurokirjon ihmiset, johon kuuluvat muun muassa autismikirjo, ADHD sekä Touretten oireyhtymä, kohtaavat jatkuvasti haasteita elämänkaaren eri vaiheissa. Haasteita ja ongelmia tuen tarpeiden ymmärryksessä esiintyy laajamittaisesti jo varhaiskasvatuksessa, koulussa ja opiskeluissa.

Suuresta tarpeesta huolimatta neurokirjon ihmisten palvelut ovat hajanaisia, tuottamisvastuut epäselviä eikä riittävää, tarvittavaa ja oikea-aikaista tukea usein saada. Tämän lisäksi palveluiden toteuttamisessa on suuria epätasa-arvoisuuksia ja oikeudet eri tukimuotoihin jäävät perheiden selvittelyn varaan, missä voi mennä monella vuosia. Diagnoosin saamisen pitkittyminen aiheuttaa negatiivisen kierteen ja aiheuttaa ongelmia yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Erityisesti siirtymävaiheissa on suurentunut riski sille, että neurokirjon ihminen ei saa tarvitsemaan apua ja tukea.   

Perusterveydenhuollossa osaaminen vaihtelee suuresti ja hoitopolut ovat sattumanvaraisia. Erityisesti mielenterveyspalveluissa neurokirjon tuntemus on olennaista, sillä henkilöiden mielenterveysdiagnoosi voi peittää alleen neuropsykiatriset häiriöt. Autismikirjon diagnoosin saaneista jopa 40 prosentilla on myös jokin psykiatrinen diagnoosi, minkä lisäksi heillä on kohonnut itsemurhariski. 

Yksi suuri ongelma on myös oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä yksilöllisten ja opetusjärjestelyjen toteutus, joka vaihtelee alueittain ja monin paikoin puutteellisesti erityisesti autismikirjon lapsilla ja nuorilla. Tuen tarpeita ei aina tunnisteta, sillä jokaisella on yksilölliset ja vaihtelevat oireet, vahvuudet ja tuen tarpeet. 

Palveluiden hajanaisuuden, ammattilaisten osaamispuutteiden, koulunkäynnin tuen sekä perusterveydenhoidon vaihtelevan neurokirjon tuntemuksen vuoksi haasteet heijastuvat herkästi myös henkilön läheisten elämään sekä koko perheen jaksamiseen. Omaiset joutuvat usein tekemään tehtäviä, jotka kuuluisivat yhteiskunnalle. 

Neuropsykiatrisen strategian avulla voidaan eheyttää neuropsykiatrisia palveluita, parantaa palveluiden laatua ja henkilöstön osaamista, selkeyttää erilaisia tukimuotoja ja kehittää nivelvaiheiden tukea.    

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy toimenpiteisiin neurokirjostrategian valmistelemiseksi.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 20 aluevaltuutettua.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän valtuustoaloite:

Ennaltaehkäisevää työtä matalalla kynnyksellä

Sote-uudistuksessa ja hyvinvointialueen tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa on yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi määritelty siirtyminen pois raskaista palveluista kohti ennaltaehkäisevää ja ennakoivaa toimintamallia ja työtapaa. Ennaltaehkäisevään työhön siirtyminen vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Se on myös väline hillitä kustannusten kasvua.

Ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä ja merkitystä painottaa erityisesti korona-aikana muodostunut hoito- ja palveluvelka, jolloin useiden saurauksien diagnostiikka ja hoito on viivästynyt ja palvelujen tarve kasvanut. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset pystyvät heikoimmin suojautumaan yhteiskunnallisilta kriiseiltä ja kriisien vaikutukset heidän elämäänsä ovat yleensä kaikkein dramaattisimmat.

Tarve sosiaalipalveluille ja etenkin matalan kynnyksen sosiaalipalveluille on kasvanut koronan aikana. Korona-aikana erityisesti alle 15-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat yleistyneet ja raaistuneet ja lastensuojelun asiakkaiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet paljon. Meillä on käsissämme akuutti, välitön hätä ja suuri tarve etsiä uusia keinoja vaikuttaa tilanteeseen.

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen palvelut ja kuntien hyvinvointityö tulee kytkeä tiiviisti toisiinsa ja aloittaa tämä työ välittömästi, ilman viiveitä. Ennaltaehkäisevässä työssä tulee systemaattisesti ja koordinoidusti yhdistää hyvinvointialueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon toiminta eri järjestöjen ja kuntien vastuulla olevan hyvinvointityön kanssa.

Ennaltaehkäisevä työ tulee jalkauttaa sinne, missä ihmiset liikkuvat ja tapaavat toisiaan. Palvelujen saatavuus on tehtävä helpoksi. Matalan kynnyksen palvelujen tarjoaminen vaatii myös innovatiivista uusien toimintatapojen miettimistä ja käytäntöön viemistä. Ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen palvelujen kasvava tarve koskettaa kaikkia ikäluokkia, raskaudesta viimeisiin elinvuosiin.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet esittävät hyvinvointialueelle, että se alkaa välittömästi kartoittamaan:

a) ennaltaehkäisevän työn muotoja kussakin ikäryhmässä
b) miettimään uusia innovatiivisia tapoja toteuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa
c) miettimään toimintamalleja, miten ennaltaehkäiseviä palveluja tarjotaan ns. matalan kynnyksen periaatteella mahdollisimman lähellä ihmisiä ja
d) valmisteluun otetaan välittömästi erilaiset järjestöt ja kuntien hyvinvointityö.
e) Tästä valmistelusta rakennetaan systemaattinen mallinnus, miten ennaltaehkäisevä työ jalkautetaan läpi hyvinvointialueen kaikkialle toimintaan. Ennaltaehkäisevän mallin koordinointi ja sen vaikuttavuuden arvioiminen tehdään osaksi mallin rakentamista.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 37 aluevaltuutettua.

Antero Eerolan (vas.) valtuustoaloite koskien Ukrainan sodan uhrien tukemista.

Humanitaarinen katastrofi Ukrainassa kärjistyy jatkuvasti Venäjän käynnistämän laajamittaisen sotilaallisen hyökkäyksen seurauksena. Erityisesti Ukrainan suurissa kaupungeissa alkaa olla pula jo perustarpeista, jopa ruoasta ja lääkkeistä. Lisäksi ainakin noin puolitoista miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja pakenemaan sodan jaloista maan rajojen ulkopuolelle. Jatkuvista taistelutoimista johtuen kiireellisesti tarvittavan humanitaarisen avun perille saaminen on ollut erittäin vaikeaa.

Ukrainan sota on herättänyt suomalaisissa lähes ennen näkemättömän halun auttaa sodasta kärsiviä ihmisiä. Myös moni Suomen suurimmista kaupungeista on osallistunut humanitaarisen avun kokoamiseen ja lähettämiseen sodan uhreille. Päätökset ovat syntyneet yksimielisesti yli puoluerajojen. Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen pitää nyt osallistua humanitaarisen avun antamiseen sopivaksi katsomallaan tavalla. Avulla on kiire.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet aluevaltuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen: Vantaan-Keravan hyvinvointialue osallistuu Ukrainan sodan uhrien auttamiseen kansainvälisen humanitaarisen avun kautta yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Lisäksi hyvinvointialueen on valmistauduttava sotaa pakenevien ihmisten auttamiseen. Aluehallitus ja hyvinvointialueen virkamiesjohto valmistelevat ja panevat täytäntöön tähän liittyvät toimenpiteet.”

Aloitteen allekirjoitti 31 valtuutettua.