Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Hyvinvointialueen palveluissa on kyse perus- ja ihmisoikeuksista.
Nykyinen maan oikeistohallitus kuitenkin heittää suomalaisten hyvinvoinnin sekä perus- ja ihmisoikeudet taka-alalle, pakottamalla jo valmiiksi talousvaikeuksissa olevat hyvinvointialueet leikkaamaan palveluista.
Väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa ja henkilöstön saatavuus on monissa ammattiryhmissä vaikeaa. Leikkausten sijaan tarvitsemme lisää panostuksia, jotta hyvinvointialue voi toteuttaa alkuperäistä tehtäväänsä eli kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja ja tuottaa asukkaille laadukkaita palveluita ja parantaa henkilöstön saatavuutta.
On tärkeä, että me emme lähde tekemään härskejä leikkauslistoja vaan tulevalla
uudistusohjelmalla pyrimme toivottavasti tarkastelemaan alueemme palvelurakennetta uudelleen kestävästi ja oikeudenmukaisesti.
Uudistusohjelman vuosittaisesta kahden prosentin tuottavuustavoitteesta olemme kuitenkin Vasemmistoliitossa huolissamme. Emme halua tämän aiheuttavan palveluiden laadun ja saatavuuden heikentymistä. Olisimme halunneet tuottavuustavoitteeseen lisäyksen, että tästä voitaisiin tarvittaessa joustaa, mikäli se uhkaa vaarantaa palveluiden saatavuutta ja laatua.
Valitettavasti emme saaneet esityksellemme kannatusta.
—
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella rahaa kuluu merkittävän paljon ostopalveluihin, eniten koko maassa. Tähän on saatava muutos vahvistamalla ja panostamalla omaan tuotantoon tulevina vuosina. On hyvä, että tämä on huomioitu talousarviossa. Ihmisten hyvinvoinnilla voittoa tavoittelevien yksityisten yritysten käytön vähentämistä on tavoiteltava jatkossakin.
Ryhmämme painottaa myös ennaltaehkäisevien palveluiden tärkeyttä. Hyvinvointialue lupaa strategiassaan tuottaa enemmän palveluita, kuin mitä laki vaatii. On ennen kaikkea inhimillistä ja taloudellisesti järkevää puuttua ongelmiin ja sairauksiin ennen kuin tilanne vakavoituu. Arjen kannalta tärkeiden palveluiden pitää myös löytyä läheltä, joka madaltaa hoitoon hakeutumista.
Jotta voimme vastuullisesti tuottaa luvattuja palveluita tarvitsemme resursseja,
Vasemmistoliiton ryhmä kannattaa lisärahoituksen hakua valtiolta.
Arvoisa puheenjohtaja ja kollegat,
Yksi hyvinvointialueen tärkeimmistä tavoitteista on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.
Siksi Vasemmistoliitto vastustaa jyrkästi asiakasmaksujen korotuksia, joiden nostaminen suurelta osin lain sallimaan maksimiin ei edistä tätä tavoitetta.
Asiakasmaksujen korotukset ovat seurausta hallituksen vaatimista sopeutustoimista, joita toteutetaan lyhyellä aikataululla, mutta millä kustannuksella?
On miltei varmaa, että asiakasmaksujen korotukset tulevat lisäämään alueemme asukkaiden talousahdinkoa, kun jo valmiiksi vaikea taloustilanne kiristää toimeentuloa, ja vielä kaiken päälle nykyinen hallitus on tekemässä historiallisen suuria leikkauksia sosiaaliturvaan.
Onko viiden prosentin paikkaus budjetissa tämän arvoista?
Esitimme, että asiakasmaksut pidettäisiin nykyisellä tasolla, mutta valitettavasti esityksemme ei menestynyt.
___
Olemme käyneet syksyn aikana vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän kanssa tutustumassa Vantaan ja Keravan terveyskeskuksiin ja jokaisessa on painotettu ammattitaitoisten hoitajien tarvetta.
Hoitajapula on kriittinen ja meillä on yli 300 avoinna olevaa vakanssia samalla kun kilpailemme näistä ammattilaisista muiden hyvinvointialueiden kanssa. On tärkeää, että alueemme painopisteenä on henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen. Jatkamme palkkojen harmonisointia johdonmukaisesti ja se valmistuu 2025 alkupuolella. Kehitämme palkkausjärjestelmää ja henkilöstöetuja työntekijöille suunnatun kyselyn pohjalta.
On selvää, että satsaamalla näin henkilöstöön saamme heitä palkkalistoille ja näin parannamme palveluiden laatua sekä vähennämme vuokratyövoiman käyttöä, johon kuluu paljon enemmän rahaa. Hoitoalan ammattilaiset ovat korvaamattomia, ja ilman heitä palvelut eivät pyöri.
Hyvät kollegat, arvoisa puheenjohtaja,
Hallituksen päätös leikata lastensuojelun jälkihuollosta on myös näyttö sille, että tarvitsevilta viedään siitä vähäisestäkin ja niille, joilla jo on, annetaan lisää – vaikkapa verokevennyksillä. Huolemme on, että nuoria syrjäytetään ja pompotetaan palvelusta toiseen jälkihuollon loppuessa.
Siksi ryhmämme esitti jälkihuollon ikärajan pitämistä nykyisellä 25 ikävuodessa vaikka ikärajan laskemisen mahdollistava laki astuisi voimaan. Valitettavasti emme saaneet riittävää kannatusta.
Tästä huolimatta oli positiivista, että neuvotteluissa pöytäkirjaan kirjattiin, että hyvinvointialue pitää huolen nuorten siirtymisestä jälkihuollon palveluista aikuissosiaalityön piiriin suunnitelmallisesti ja nuorten yksilölliset tarpeet huomioiden. Tämän toteutumista on seurattava!
Lopuksi kiitän hyvässä hengessä käytyjä neuvotteluita ja toivon, että jatkamme tavoitteellista yhteistyötä myös jatkossa!
Kiitos!
